Kevaisen Aberdeenin on valloittanut los pig influenza... tormasin yhteen tyttoon kotimaasta joka kiljui lahtevansa ekassa koneessa kotiin jos pig flu tanne asti paattaa tulla... samasssa lauseessa moitittiin terveydenhuoltojarjestelma lyttyyn (toimii mulla paremmin kuin toimi koskaan Suomessa nimimerkilla referointi specialistille ajasta ilmotettu tanaan ens keskiviikolle!) Ja mina en koskaan lakkaa miettimasta eiko nuo tietyntyyppiset ulkomaalaiset ulkomailla tajua, etta tottakai se on helpompaa hoitaa asiat kotimaassa... jonne on syntynyt... oppinut kielta ja oppinut navigoimaan systeemissa!!!!! mutta jos minun olisi pakko valita olevani ulkomaalainen jossain (niinkuin nyt olen) en varmaankaan ekana menisi Suomeen :D ja olen ihan iloinen etta Suomessa voi olla olematta ulkomaalainen.
Noh sahkopostissa tuli ilmoitus yliopiston seuraavan tilannetta ja linkit "influenssa"sivuille yliopiston palvelimella, toimintasuunnitelmaan pandemiatapauksessa ja kirjoitus etta "syyta paniikkiin ei ole" Minua taas lahinna naurattaa. Tai onhan taa vakava asia, ensi viikolla tulee kai terveysviranomaisten postia ko.aiheesta ja Skotlannin parlamentin jasen yrittaa saada Tamiflu:ta kasikauppatavaraksi... Mutta silti. Talla hetkella tassa koilis-Skotlannin sairaanhoitopiirin alueella tutkitaan 14 tapausta, tai ainakin niin on lehdissa sanottu. Kuitenkin tabloidien revitellessa on tullut kaksi positiivista tapausta mista aikaisemmin kirjoitinkin. Mutta toisaalta, onhan se hyva etta ollaan varauduttu, kun jotain tapahtuu. Tosiasia kuitenkin on, etta meita tuolla asuntolakampuksellakin asustaa sen 1800 opiskelijaa suht.tiiviisti, ja ajoittain esimerkiksi aivokalvontulehdus ja muut tartuntataudit on ollut ongelmana. Ei tosin tana vuonna, ja norski ilmaisi mielipiteensa etta "this could be our problem!" Mina vaan, etta kuollaanhan taalta kuitenkin. En vaan oikeasti osaa ottaa vakavasti ennenkun tyyliin tulee jotain tanne meidan yliopistoelamakuplan sisaan.
Puhuttiin asiasta skottikaverini kanssa. Tasta yhteiskuntien eroavaisuuksista ja siita minkalaisia vaikeuksia taalla voi kohdata ulkomaalaisena. Nauroin vaan hanelle, etta kuka haluaa asua maassa jonka kielen osaa edesta ja takaa! En mina ainakaan :D This is a lot more fun. Niin onkin, minulle. Kavin siis apteekissa ja paadyin ostamaan ihan kauhean havettavaan asiaan laaketta... tai no ei nyt niin kauheaan mutta niin kauheaan etta A sai paivan naurut minun englanninkielen"taidostani" Ymmarsin taas kolme sanaa ihan toisin ku ne olis pitanu... Hehehehhe... naita kertoja mista kirjoitan pari lausetta paivakirjaan etta nauretaan sitten kolmen vuoden paasta. Mutta on taa hauskaa. Enka ma nyt pida itseani ihan englanninkielentaidottamana, mutta en mina sita edesta takaa ja pohojosesta puhu, mutta kukapa meista puhuu.
+
Olen taas innostunut tasta blogin kirjoittamisesta, kuten huomaatte. Lahinna johtuu siita etta valttelen tenttikirjallisuutta, ei pitaisi. Mutta valttelen silti... aloitin tenttikertaamisen viime sunnuntaina. Eilinen meni sairaaana, mutta tamankin aamupaivan juoksentelin ihan siella missa ei pitanyt. Tallaista tama elama aina valista on. Blogi on kuitenkin hyvaa ajanvietetta, ja saa kirjoittaa jotain suurella Aidinkiellellani. kuka niista sopimusoikeuden tenttikirjoista kuitenkaan valittaa...
Mutta tenttikirjojen jalkeen elaman suurimpia ongelmia... kuinka kauan talsia noita etelaisen naapurimme maita ja mantereita tenttien jalkeen... millon lahtea... milloin tulla Suomeen...
torstai 30. huhtikuuta 2009
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Huonon päivän hyvä ilta
Kun päivä menee pilalle niin kannattaa varmaan puhua muusta. Eikö. Päivän pilalle menemiseen johtaneita seikkoja ja olotiloja en lähde erittelemään koska ei kannata. Ja ette te oikeasti halua tietää, uskokaa tai älkää.
Mutta en oikein osaa päättää, että pitäisikö minun hankkia suomalaisia kavereita vai ei. Toisaalta, enhän mitä deittaile tai hengaile passin kanssa :D Mutta tänään pyykkituvassa (ette arvaakaan mitä hauskuuksia siellä voi tapahtua!) tapasin neljä, siis korostan 4 suomi-tyttöä. Eihän siinä, mukavia tyttöjä. Tajusin vaan taas yhden edun siitä, että sanon vaan kun kysytään "mistä sä oot?" et "asun vantaalla" (niinkuin asunkin, enkä ainoastaan väestörekisterikeskuksen mielestä, vaikka oikeasti olenkin täällä) Vantaa ei herätä suuria tunteita. Ei ole niinkuin Helsinki, monen ulkopaikkakuntalaisen "Suomi" tai helvetti (edelleen sanon että kyllä minäkin inhoaisin Helsinkiä jos olisin 19 vuotiaaksi käydyt vain Forumissa, Stockkalla ja Suomenlinnassa ja joutunut opiskelijasoluun Villiin Itään Kontulan peränurkille, ottaisin ensimmäisen junan takaisin sinne missä pippuri (ja kunnon karjalanpiirakat) kasvaa, ja vannoisin etten koskaan tulisi takaisin) Mutta Helsinki on paljon muutakin. Ja Vantaa. Mutta eräs toinen kotikaupunki.
Keskutelu meni näin
"VOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOI miten mukavaa tavata kanssaihmisiääää!!"
"...."
"IIIHAAANAAAA! KAIPAATKO SINNE?"
"...."
"Miiiissäää sä aaaasuuut"
"no siellä vantaalla"
"no eiku siellä kaupungissa?"
"en mä asu siellä"
"no missä asuit?"
"pitkä tarina"
"voooooooiiiii! siis tiedäksä sen A:n joka puhuu stadinslangii... mä en niinku tajuu sitä"
"...."
Minä mietin kumpi oli pahempaa, keskutelu vai se kerta ku St.Micheliä (Mikkeli ruotsiksi) luultiin autonrenkaaksi Mikkelin rautatieasemalla yhden tytön toimesta. En tiennyt pitikö itkeä vai nauraa joten pelastin itseni tilanteesta äärimmäisen huonolla ja epäsosiaalisella tavalla (josta en nyt tässä kerro oman maineeni pelastamiseksi!) Eihän siinä, mukavahan sitä on ku ihmisten kanssa löytyy yhteistä. Ihan oikeasti. Mutta rajansa on kaikella, myös sillä "yhteisöllisyydellä" Lähinnä nauratti tuo tyttö.
(välihuomautus ettei ystäväpiiriini täällä kuuluu ainuttakaan suomalaista ja norski ainoana skandina)
Ja norjalainen kämppikseni on lähimpänä mutta kuitenkin todella kaukana omasta ajatusmaailmastani ja kulttuuriperinnöstäni (uskokaa tai älkää, ollaan kumpikin naurettu tätä) Mutta I love my flatmates to bits! Mutta hänen kanssa pystyn hyppimään riemusta seesaminäkkäreiden löydyttyä (Jenkki kutsuu niitä biscuiteiks! :D)
Kulttuurierojen lisäksi olen kehittänyt aivokapasiteettiäni ranskalla. Kinastellut ranskiksen kanssa terveydenhuoltojärjestelmien eroista ja puolustanut Suomea (aina tukkanuottasilla sen kanssa, mutta kun se AINA ymmärtää mut väärin :D) Kironnut tvkaista.fi:n (joka ei siis suostunut toiminaan tilauksestani huolimatta) ja kiittänyt kaikkia maailman henkijuttuja Radio Savosta, joka toimitti minulle tänne saarelle Suomen pelin suorana selostuksen! LEEEIIIJOOOONAAAT!
tiistai 28. huhtikuuta 2009
maanantai 27. huhtikuuta 2009
Swine flu and its mid term time again!
tervetuloa ihmeellisten oikeustapausten maailmaan. Yliopistolta kotiin päästyäni ja tyttöjen kanssa lauantain synttäribileiden jälkiseuraamuksien puinnin jälkeen linnottauduin huoneeseeni, laitoin North Sound 1 (paikallisen Novan paremmilla jutuilla ja musiikilla) päälle ja perehdyin sananvapauden ja yksityiselämän suojan saloihin. Luin oikeustapauksia J.K Rowlingin pojan valokuvaamisesta ja Naomi Campbellin huumeiden käytöstä (ja kuntoutusklinikan ulkopuolella otetuista kuvista joista oikeusjuttu tuli sitten) Yritin analysoida ranskan runoja (ja epäonnistuin surkeasti... mutta olisit sitten itse analysoinyt paremmin... se piti tehdä ranskaksi ;S) Ei onnistu runoilu suomeksi eikä englanniksi ja vähin ranskaksi. Kello vierähti sitten yhdeksään ja tässä mietitään mitäs vielä tehtäisiin.
Olen nähnyt varmaan elämäni ekan magnoliapuun, jota olen ihastellut tuossa alemma kuvassa. Kukista on nyt tullut valkoisia! Ja jonkinnäköinen uusi kirsikkapuulta näyttävä puukin kukkii kampuksella, pitää ottaa kuva joku päivä, että josko joku tunnistaisi, minä en.
Pitäisi muuten katsoa niitä matkalippuja... mutta eikös se oo niin että poissa silmistä poissa mielestä... blaaah!
Olen vakaasti päättänyt, että toisin kuin tänään, aion päästä sängystä ylös yhdeksäksi. Menee nimittäin legal maxim of proportionality luennot harakoille tätä menoa. Tentit on kuukauden päästä ja ennen tenttejä on vielä ranskan suullinen koe, ranskan viimeisen esseen palautus ja yhden kurssin suullinen esitelmä kertausviikolla. Sitä ennen pitäisi ennättää Edinburghiin kaverilauman kanssa, aloittaa "kuukauden jäähyväiset" kämppisten kanssa. Olen päättänyt saada ne vaeltamaan päiväksi kanssani parin viikon päästä, ennen kertausviikkoa. Onnistuin sunnuntaina jo norjalaisen raahamisessa lenkille, niin mennään katsomaan läheisiä Grampian Highlandseja.
Näillä näkymiin lähden Aberdeenistä kesän viettoon lauantaina 6.6. kohti Lontoota ja Lontoosta jossain vaiheessa Suomeen. Mutta paremmin minua tuntevat tietävät, että kesäsuunnitelmani eivät päätä huimaa. Mutta Lontoossa on varmasti mukavaa, paljon on to do ja to visit-listalla.
Ja tarina jatkuu, alkupuoli kirjoitettu eilen, mutta julkaistu tänään kun internettimme kupsahti eilen illalla ja nyt vasta muistan jatkaa tätä. Noh, tuo ranskan runoilu meni ihan harakoille :D Tulipahan opittua että ranskan kielen sana tronc (joka tulee latinan sanasta truncus ettäs tiedätte, julisti luennoitsijamme) ei suinkaan tarkoittanut runon yhteydessä uimahousuja vain puunrunkoja, vaikka kuinka saksalaisen kaverin kanssa yritettiin analysoida sitä parhaaksi katsomallamme tavalla.
Olen nähnyt varmaan elämäni ekan magnoliapuun, jota olen ihastellut tuossa alemma kuvassa. Kukista on nyt tullut valkoisia! Ja jonkinnäköinen uusi kirsikkapuulta näyttävä puukin kukkii kampuksella, pitää ottaa kuva joku päivä, että josko joku tunnistaisi, minä en.
Huomenna on tuo viimeinen mid term exam ja kaverin kanssa tuntikausien kahvittelun jälkeen pääsin vihdoin kotiin ja tässä minä olen iloisesti bloggerissa ja lattialla lojuvat nuo oikeustapauslistat. Well it won't count towards final mark soo.....
Ja maan sikainfluenssakriisi jatkuu... nyt on pari ilmeisen varmaa tapausta tässä koilis-skotlannin terveydenhuoltoalueella... yliopistolta tuli sähköpostia, että "we have a plaaaaaan" Tässä maassa ei muuten suunnitelmat lopu, ei sitten millään. Mutta toivotaan ettei pahemmaksi menisi, mutta lentomatkailun mukanahan nuo pöpöt tehokkaasti lentelevät.
Viikonlopun Edinburghin matkailusta ei taida tulla mitään kun jostain käsittämättömästä syystä keskustanalueella ei löydy majoitusta. Yritän nyt innoistaa sekalaista seurakuntaamme glasgow'hun edinburghin sijaan! Katsotaan miten käy. Olisi mukava tehdä jotain vaihteenvuoksi ennen vuoden loppua ja kesälaitumille karkaamista.
Pitäisi muuten katsoa niitä matkalippuja... mutta eikös se oo niin että poissa silmistä poissa mielestä... blaaah!
Tunnisteet:
arkielämää,
matkustaminen,
skotlanti,
yliopistolla
lauantai 25. huhtikuuta 2009
Life is good I can't complain
Tentteihin luku on vaikeaa kun kaupungin shoppailumahdollisuudet huutavat puoleensa... huomenna on ihan pakko kyllä käydä hakemassa se alennusrekin kesämekko... kun lähtee 17 punnalla mukaan... mutta missä välissä sitä sitten vielä lukisi? Herätäkö aamulla ja sännätäkö kaupungille ostamaan mekko vai ei, tehdäkkö sitä vai tuota kun takaraivolla jyskyttää muistettavat oikeustapaukset ja tentit jotka alkavat reilun kuukauden päästä.
On ihana olla takaisin täällä. Saa shoppailla tutuissa ruokakaupoissa ja istua kavereiden kanssa illanvietoissa. Täällä on ollut ihan täysi kevät, magnoliapuut kukkivat kovasti (kuvia alempana) ja esim ton katedraalin edessä olevan kirsikkapuun kukinta on menossa kohta ohi. Mukava on ollu taas kavereiden kanssa ja kämppiksetkin on ihan ennallaan. Silloin kun meiltä kriisi loppuu, niin sitten loppuu elämä sanotaan ;D Kaipasin kevätlomalla niin montaa asiaa, että kesälomalta varmasti halkeaa sydän. Mutta onneksi on siskoa ja veljeä ja ruisleipää sekä salmiakkia kompensoimassa :)
Kesämekkohajatelmien lisäksi kaikki kurssiesseet on nyt tältä vuodelta palautettu ja vuorossa vielä viimeiset tutoriaalit ennen tenttejä. Sekä ainaisen ihana ranskan suullinen tentti. En voi uskoa, että ensimmäinen vuosi on jo kohta ohi. Ja en myöskään voi uskoa, millaisen porukan tämä Skotlannin graniittikaupunki toi yhteen tänne, tähän kampukselle näihin nurkkiin. Mielettömän hienoa, jos multa kysytään. Kello on puoli yksi ja virittelin kelloni herättämään
0745 kirjastolle (lauantai-aamuna... mutta huomisillan synttäribileiden jälkeen ei kirjastolle raahauduta! :D) ja ranskis kinastelee isällensä (varmaan raha-asioista) seinän takana skypessä. Home Sweet Home!
Hieman kuvamateriaalia seuraa viime päiviltä
''Emme voi päättää mitä meille tapahtuu elämän oudoissa käänteissä. Mutta me voimme päättää mitä meissä tapahtuu - miten me otamme asiat ja mitä teemme niille, ja vain se on loppujen lopuksi ratkaisevaa''.
-Joseph Fort Newton-
-Joseph Fort Newton-
lauantai 18. huhtikuuta 2009
Kulttuurishokkia
- Eilen kaverin kanssa naureskeltiin Skotlannille ja näille ihmisille ja elämälle yleensä. Suomilomasta (Ehkä) enemmän myöhemmin tänään. Nyt pitäisi palata ton hemmetin esseen pariin että pääsee sitten bileisiin bulgarialaisittain (mitä lie sitten tarkoittaa) eli pari bulgaarikaveri järkkää bileet bulgarialaisittian.
- Löysin sitten tämmöisen hauskan testin, tai hauska siitä tuli kun totesin sitten, että vaikka päädyimme kaverin kanssa lopputulokseen että kärsimme kulttuurishokista, ei se taidakaan olla paikkaansa. (Lopputulokseen lienevät vaikuttaneet erittäin myöhäinen konkluusion tekemisen aika ja muutkin kulttuurista riippumattomat seikat!)
- 1. Vievätkö juomaveteen, ruokaan tai ruokailuastioihin liittyvät huolet suhteettomasti aikaasi ? No jos nyt kahta erillistä vesihanaa ei lasketa :D mutta tottapuhuakseni, en edes enää ajattele vedensekoittimen puutetta vaan ihmettelen kaverin vessan edistyksellistä vessa hanaa! :D
2. Pelkäätkö fyysistä kontaktia paikallisten ihmisten kanssa ? En ;:D
3. Aiheuttavatko viivästymiset ja muut pikkuhuolet sinussa raivonpurkauksia ? Mähän oon neiti kärsivällisyys
4. Pelkäätkö jatkuvasti tulevasi petetyksi tai ryöstetyksi ? No en :D
5. Huomaatko suoralta kädeltä kieltäytyväsi paikallisen kielen opettelemisesta ? Vähän vaikeaa :D
6. Kaipaatko kotiasi, kahvikupposta tai karjalanpiirakkaa, kävelyä kotikadullasi, sukulaisvierailua tai ylipäätään järkevien ihmisten tapaamista ? No ruisleipää, mutta sitä sen kuidun takia
7. Huomaatko vertailevasi paikallisia oloja ja asioiden tekemisen tapaa jatkuvasti kotioloihin? En, yritän olla vertailematta.
8. Käytätkö vapaa-aikasi kirjeiden kirjoittamiseen kotiin ? En
9. Valitatko jatkuvasti paikallisia olosuhteita ? En
10. Ovatko asenteesi paikallisiin asukkaisiin lähinnä kielteisiä ? Ei
11. Aiheuttavatko pikku kivut ja vammat sinulle suhteettoman suurta vaivaa ? No ei yleensä :D
12. Huomaatko jatkuvasti peseväsi käsiäsi ? En
13. Tuntuuko olosi yksinäiseltä ja avuttomalta ? En
14. Juotko (alkoholia) tavallista enemmän ? No tottapuhuakseni suomi-lomalla kului enemmän lonkeroa
15. Vältteletkö ihmisiä ? En
16. Tuntuuko, ette hallitse tunteitasi ? Ei
17. Pelkäätkö jatkuvasti, että kaikki - puoliso mukaanlukien - ymmärtävät sinutväärin ? En
18. Harhailevatko ajatuksesi jatkuvasti niin, ettet pysty keskittymään työhösi ? No ainakin nyt kun esseetä pitäisi kirjoittaa
19. Oletko menettämässä itseluottamuksesi, kontrollin tunteen ja tajun asioiden etenemissuunnasta ? En
20. Tuntuuko sinusta usein, että olet kuiviin imetty ja uupunut sekä henkisesti että fyysisesti ? Ei
Jos vastasit myöntävästi useisiin kohdista 1-10, mutta kieltävästi useimpiin kohdista 11-20, olet keskellä kulttuurishokkia. Sinun on tarpeellista olla kärsivällisempi, pitäytyä arvostelemisesta ja tuomitsemisesta sekä hankkiutua hiljalleen aktiivisempaan suhteeseen isäntäkulttuurien edustajien kanssa. Jos vastasit myöntävästi useisiin kohdista 1-10 ja useisiin kohdista 11-20, olet menettämässä kontrollin ja sinun olisi syytä hakeutua ammattiauttajalle. (Kealey 1992, Hilasvuori 1994)
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Time really flies
1998:
- Pääsin ensimmäiselle (mutta en vähäisemmälle vuosikymmenelleni)
- Taidettiin popittaa Mika Häkkisen F1-mestaruudelle
- Koska olen ihan surkea näissä niin muistan että Boris Jeltsin oli Venäjän johdossa
-
1999:
-Taisin loukata nilkkani (näitä kuuluisiä "hurjia" tarinoitani eli nyrjähdys tasaisella maalla... joka kasvoi lumipalloksi)
- Muuttiko veli ensimmäiseen omaan kotiin? Epäselvää mielessäni on muutimmeko me eri paikkaan? :D
-
-
2000:
- Muutin :D
- Laskin päiviä milloin pääsen ylä-asteelle
- Ajelin bussilla kuopioon "suureen maailmaan" varmaan kerran pari viikossa.
- Hengailin äidin kanssa Ruotsissa
-kirjoitelin innokkaana pöytälaatikkoon
2001:
- Matkustinko äidin kanssa tuohon maailman parhaimpana äiti/tytärlomakohteeseen eli Amsterdamiin! :D
- Aloitin yläasteen
- Mietin mistä saa uusia polvia
- Ihmettelin kaverini kiroilevaa pikkusiskoa joka oli meitän kolme vuotta nuorempi :D (ANTEEKS K, mutta mä muistan ton niin elävästi)
2002:
- Haaveilin seuraavasta muutosta
- Sivistin itseäni rippikoulussa
- Vaihdoin maisemaa muuton merkeissä
- Muutin toisen kerran
- Menin uuteen kouluun!
2003:
-
-
-
-
2004:
-kävin haastattelussa ja keskityin olemaan kertomatta kellekää suuresta salaisuudestani
-ahersin lukiossa järjettömällä kurssimäärällä
-hyvästelin kolme rakasta ystävää maailman tuuliin
2005:
- Suunnittelin vaihto-oppilasvuotta
- Matkustin 19h päästäkseni eräälle saarelle Itä-Aasiassa
- Opettelin uuden kielen
-mietin milloin saan salmiakkia seuraavan kerran?
2006:
- Aloitin vuoden vuorten ympäröimänä, pienessä loma-asunnossa kiljuvien lasten, amerikkalaisen ja aikuisten kanssa syöden uudenvuodennuudeleita ja nauraen
- Vietin elämäni hauskimpia ja ikimuistoisia keväitä laulaen suomeksi lastenlauluja japanilaiselle vauvalle, joka säikähti maanjäristystä
- Palasin Suomeen
- Mietin milloin muuttaisin taas.
2007:
- Karkasin Helsinkiin kesäksi
- Muutin
- Ahersin ylioppilaskirjoitusten parissa.
- Sain valkolakin päähäni ja minua suretti.
-muutin toisen kerran (ja päätin etten enää ikinä tee muuttoilmoitusta puhelimella!)
2008:
- Muutin toiseen maahan
- Olin juhannuksen töissä :(
- Elin monikulttuurista elämää viiden kansalaisuuden kanssa
- Aloitin yliopiston
- Menin jouluksi Suomeen.
- Tajusin, että kaikki on sen arvoista. Mitä ikinä tapahtuukaan.
Ja tänävuonna, olen jatkanut elämää kulttuurien sekamelskassa, tavannut vanhan ystävän (ja tajunnut että välimatkalla ei oikeasti ole aina väliä) Olen syönyt maailman parasta japanilaista ruokaa mitä Suomesta saa ja puhunut puhelinlaskut taivaisiin. Käynyt Suomessa ja palannut takaisin. Tehnyt siis sitä missä minä olen hyvä :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)