Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvia. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

A month to go!

Niin se toukokuu tuli ja tupsahti etta rysahti. Kohta matka jatkuu kirjastolle lukemaan ja seitsemän maissa elokuviin yhden ranskalaisen kanssa. Kuukausi alkoi netittömänä ja vihdoin eilen illalla kiitos veljen rakkaan tietotekniikka-avun "klikkaasekäyttöön" facebookin iloiset profiilikuvat ilmestyivät silmieni eteen ja sivistin itseäni sitä Kanada v Suomi jääkiekkopeliä katsoen (tiedän säälittävää, mutta asukaa itse tällä saarella missä potkitaan ja heitetään palloa) aamu kahteen. No aamulla se tietysti kostautu, mutta tässä ollaan lounasta syömässä melkein matkalla kirjastoon ;)

Viikonloppu meni kavereiden kanssa keilaillessa ja minigoflailemassa (so much of contract law), vuosittaisessa yliopistojen katuparaatissa sekä vierailulla yhdessä linnassa. Sekä kämppiksen no-one-loves-me -kohtausta kuunnellessa (käytiin ostaa kaks purkkia Ben&Jerrysiä ja katottiin Notebook <3)>
Laitan tähän pari kuvaa viime viikonlopulta kun Suomessa toivuttiin vaputa. Nordic societylla oli vappubileet, mutta enhan mä sinne sitten päätynyt (yllätys sanoi saksalainen kaverini) 
Kuukauden päästä eka yliopistovuosi on ohi! Ihan uskomatonta! Tosin tenttistressi nousee kohtapuoleen... tai siis nyt... mutta sitä tää aina on. Ulkona päivät vaan kaunistuu nii voitte vaan kuvitella miten paljon huvittaa istua sisällä.

Mutta viime viikonloppu; kirjoitan myöhemmin lisää. Nyt kirjastolle. Adios! 




Yliopiston rugby joukkue.. astetta hämmentyneitä.
Katuparaatin student shown "float" (suomi vähä homees)








tiistai 28. huhtikuuta 2009

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Life is good I can't complain

Tentteihin luku on vaikeaa kun kaupungin shoppailumahdollisuudet huutavat puoleensa... huomenna on ihan pakko kyllä käydä hakemassa se alennusrekin kesämekko... kun lähtee 17 punnalla mukaan... mutta missä välissä sitä sitten vielä lukisi? Herätäkö aamulla ja sännätäkö kaupungille ostamaan mekko vai ei, tehdäkkö sitä vai tuota kun takaraivolla jyskyttää muistettavat oikeustapaukset ja tentit jotka alkavat reilun kuukauden päästä. 

On ihana olla takaisin täällä. Saa shoppailla tutuissa ruokakaupoissa ja istua kavereiden kanssa illanvietoissa. Täällä on ollut ihan täysi kevät, magnoliapuut kukkivat kovasti (kuvia alempana) ja esim ton katedraalin edessä olevan kirsikkapuun kukinta on menossa kohta ohi. Mukava on ollu taas kavereiden kanssa ja kämppiksetkin on ihan ennallaan. Silloin kun meiltä kriisi loppuu, niin sitten loppuu elämä sanotaan ;D Kaipasin kevätlomalla niin montaa asiaa, että kesälomalta varmasti halkeaa sydän. Mutta onneksi on siskoa ja veljeä ja ruisleipää sekä salmiakkia kompensoimassa :)

Kesämekkohajatelmien lisäksi kaikki kurssiesseet on nyt tältä vuodelta palautettu ja vuorossa vielä viimeiset tutoriaalit ennen tenttejä. Sekä ainaisen ihana ranskan suullinen tentti. En voi uskoa, että ensimmäinen vuosi on jo kohta ohi. Ja en myöskään voi uskoa, millaisen porukan tämä Skotlannin graniittikaupunki toi yhteen tänne, tähän kampukselle näihin nurkkiin. Mielettömän hienoa, jos multa kysytään. Kello on puoli yksi ja virittelin kelloni herättämään
0745 kirjastolle (lauantai-aamuna... mutta huomisillan synttäribileiden jälkeen ei kirjastolle raahauduta! :D) ja ranskis kinastelee isällensä (varmaan raha-asioista) seinän takana skypessä. Home Sweet Home! 

Hieman kuvamateriaalia seuraa viime päiviltä








''Emme voi päättää mitä meille tapahtuu elämän oudoissa käänteissä. Mutta me voimme päättää mitä meissä tapahtuu - miten me otamme asiat ja mitä teemme niille, ja vain se on loppujen lopuksi ratkaisevaa''.
-Joseph Fort Newton-





maanantai 16. maaliskuuta 2009

Valokuvamaanantai


Viikonloppu meni tallustellessa pääkaupungin katuja. Kaupunki on aina yhtä jännittävä ja the Tube (maanalainen) omaa vieläkin sitä jotain "omaa" Tapasin vanhaa ystävää Japanin ajoilta, ja tarina jatkui siitä mihin jäi eräänä heinäkuun päivänä vuonna 2006. Että oli hienoa, ei voi muuta sanoa. Kävelin pitkin hämärän Lontoon katuja, poikkesin kirjakaupoissa ja kävelin Thamesin etelärantaa. Söin take-away (pahaa) sushia ja join vihreää teetä, sain olla hetken osa sen sykkivän suurkaupungin elämää ennen paluuta pohjoiseen yliopistoelämään. 













They’ve got a wall in China
It’s a thousand miles long
To keep out the foreigners they made it strong
And I’ve got a wall around me
That you can’t even see
It took a little time
To get next to me

Paul Simon – Something so right

Lontoo <3

Seuraavaa reissua odotellessa. Mutta ei sitä tiedä, ehkä jonain päivänä ei tarvitse lähteä enää. Ei sitä tiedä, minustakin voi tulla vanha. 

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Kun on ihan liikaa sanottavaa



Niin kai sanotaan, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, eivät nämä vielä. Mutta kevät on saapunut Aberdeeniin. Tänään lauantaina sateli kovasti, mutta lämpötila on muuten tuossa kymmenen celsiuksen kieppeillä, mutta mitään niin parempaa kuin kevätaurinko (jota täällä muka-ainasateisessa Skotlannissa on kyllä viime viikkoina näkynyt) (tietysti kesäauringon jälkeen) en kyllä tiedä! 













Kampuksen ja halls of residence'n välissä olevassa puistossa on valtavasti tulppaaneja, jotka kukkii jo suurinosa. Säästelen kameraa sitten kun ne kaikki kukkivat ihan täysin niin latailen kuvat tänne!




tiistai 28. lokakuuta 2008

Tiivistelmää kuluneesta viikosta


Syksy on ja sato korjattu.


Stonehaven, Skotlanti kukkulalta






Maalaismaisemaa Stonehavenissa, Skotlannissa




Stonehavenissa




Matkalla Stonehavenin Dunnottar linnalle






Pohjanmerta





Hämäläinen ja sisko matkalla yliopistolle (Joo se on sen kymmenen minuuttia se matka, oli mun vakkarikommentti, josta tuli sitten vitsi)


Marischal College, Aberdeen


Heipähei, vierähtänyt on taas hetki tästä viimekertaisesta päivityksestä. Tänne kuuluu hyvää, mitä nyt tänään tajusin miettiväni miltä tuntuisi olla terve, siis ei en ole kuolemassa eikä muuta, kokoajan vaan nenä vuotaa kun tarhalapsella ja keuhkot on vähintäänki äänihuulten kohdalla änkeemässä ulos. No, onneksi en kuulosta elefantilta niistäessäni kuten hämäläisvahvistus.

Vietin täällä Aberdeeniissa viisi mukavaa ja aurinkoista (ainakin omassa päässäni) päivää rakkaan siskoni ja hämäläisen kanssa. Lopputulos, shoppailua, rahankulutusta, strongbow-tuoppeja ja valokuvia (hämäläinen ei varmaan vieläkään ymmärrä miksi.. mutta sain lisänimen japanialainen) Mutta oli ihanaa saada näyttää osa tätä skotlannin elämääni hämäläiselle ja siskolle. Mikä parasta törmättiin ihan sattumalta yhdeen hyvään ystäväänikin täällä Aberdeenissa, eli siskolla on näköhavainto myös elämästäni täällä. Noh vieraani saapuivat torstaina lounasaikoihin ja ihan itse löysivät tiensä b&b paikkaansa ihan pääkadun vierellä. Minä hikoilin tutoriaalien kimpussa vielä neljään josta kaupungille. Torstaina oltiin Aberdeeniissa vaan käytiin syömässä ja istuttiin tuoppien äärellä tovi ja toinen. Oli ihan mahtavaa.
Perjantaiaamuna romuttui minun jaloakin jalompi suunnitelma mennä luennoille... löysin itseni Primarkin edestä aamukympiltä. Tiedossa muutamien kauppojen ja muutamien vaatekappaleiden sovittelua, tarttuihan sieltä itsellenikin yhtä sun toista mukaan mikä oli perin juurin mukavaa. Perjantaina käytiin myös tutustumassa tähän minun kampukseeni, ja satuttiin just kings collegelle ku säkkipillinsoittaja soitteli morsiusparin ulos kirkosta. Sää oli mitä mainioin ennustuksesta huolimatta. Todettiin skottien istuvan kun kanat orrella pubeissa. Näin ensimmäisen Iso-Britannian lipun Skotlannissa (vaikka sinivalkoisella lipulla liputetaan joka päivä) olon aikana. Yliopistolta käveltiin takaisin kaupunkiin rannan kautta, oli tuulista, mutta niin kamalan kaunista. Ja luulen, että hämäläinen ja siskokin tykkäsivät.

Lauantaipäivänä(kin) vietettiin Aberdeenissa, shoppahoppaillen ja etsiskellen kaikkia kummallisia paikkoja. Toin hämäläisen ja siskon tutustumaan omaan pikkukoloseeni, joka yllätyksekseni olikin kuulema heistäkin mukava. Juteltiin ja nähtiin mun hyperaktiiviset kämppiksetkin matkalla ulos juhlimaan kuten lauantai-iltana yleensä tehdään. Me todettiin, että Aberdeenissa ei kannata tilata taksia, vaan otettiin bussi. (anteeksi taksinkuljettaja joka soitti meille joku tunti myöhemmin et vieläkö ootellaan) Sunnuntaina töpöttelimme aamulla aamiaisen kautta bussiasemalle ja hypättiin bussiin joka vei meidät Stonehavenin kalastajakylään noin 40 min bussimatkan päähän Aberdeenista. Maisemat oli niin mielettömät ja sää oli (tuulesta huolimatta) mahtava. Stonehaven on ihan meren rannalla, ja siitä pienestä kalastajakylästä pääsee kävelemään merenrantaa pitkin kulkevaa kävelytietä/polkua pitkin sellaisellle upealle Dunnottar nimiselle linnanraunioille. Kuva paikasta on tossa yläpalkissa, mitä tykkäätte? Kuvat puhuu enemmän kun tuhat sanaa, mulla ei ole yksinekrtaisesti sanoja sille paikalle ja miten kaunis se oli. Nyt lopetan tämän minun matkasepustuksen ja kerron teille Invernessin matkasta myöhemmin... nukuttaa.. olen tehnyt kouluhommia koko illan ja huomenna taas luennoilla (As always) paluu arkeen voi olla rankkaa mutta nyt pitää ottaa vähän kiinni. Tässä kuvia tilanteista niinkuin minä ne näin.