Kevaisen Aberdeenin on valloittanut los pig influenza... tormasin yhteen tyttoon kotimaasta joka kiljui lahtevansa ekassa koneessa kotiin jos pig flu tanne asti paattaa tulla... samasssa lauseessa moitittiin terveydenhuoltojarjestelma lyttyyn (toimii mulla paremmin kuin toimi koskaan Suomessa nimimerkilla referointi specialistille ajasta ilmotettu tanaan ens keskiviikolle!) Ja mina en koskaan lakkaa miettimasta eiko nuo tietyntyyppiset ulkomaalaiset ulkomailla tajua, etta tottakai se on helpompaa hoitaa asiat kotimaassa... jonne on syntynyt... oppinut kielta ja oppinut navigoimaan systeemissa!!!!! mutta jos minun olisi pakko valita olevani ulkomaalainen jossain (niinkuin nyt olen) en varmaankaan ekana menisi Suomeen :D ja olen ihan iloinen etta Suomessa voi olla olematta ulkomaalainen.
Noh sahkopostissa tuli ilmoitus yliopiston seuraavan tilannetta ja linkit "influenssa"sivuille yliopiston palvelimella, toimintasuunnitelmaan pandemiatapauksessa ja kirjoitus etta "syyta paniikkiin ei ole" Minua taas lahinna naurattaa. Tai onhan taa vakava asia, ensi viikolla tulee kai terveysviranomaisten postia ko.aiheesta ja Skotlannin parlamentin jasen yrittaa saada Tamiflu:ta kasikauppatavaraksi... Mutta silti. Talla hetkella tassa koilis-Skotlannin sairaanhoitopiirin alueella tutkitaan 14 tapausta, tai ainakin niin on lehdissa sanottu. Kuitenkin tabloidien revitellessa on tullut kaksi positiivista tapausta mista aikaisemmin kirjoitinkin. Mutta toisaalta, onhan se hyva etta ollaan varauduttu, kun jotain tapahtuu. Tosiasia kuitenkin on, etta meita tuolla asuntolakampuksellakin asustaa sen 1800 opiskelijaa suht.tiiviisti, ja ajoittain esimerkiksi aivokalvontulehdus ja muut tartuntataudit on ollut ongelmana. Ei tosin tana vuonna, ja norski ilmaisi mielipiteensa etta "this could be our problem!" Mina vaan, etta kuollaanhan taalta kuitenkin. En vaan oikeasti osaa ottaa vakavasti ennenkun tyyliin tulee jotain tanne meidan yliopistoelamakuplan sisaan.
Puhuttiin asiasta skottikaverini kanssa. Tasta yhteiskuntien eroavaisuuksista ja siita minkalaisia vaikeuksia taalla voi kohdata ulkomaalaisena. Nauroin vaan hanelle, etta kuka haluaa asua maassa jonka kielen osaa edesta ja takaa! En mina ainakaan :D This is a lot more fun. Niin onkin, minulle. Kavin siis apteekissa ja paadyin ostamaan ihan kauhean havettavaan asiaan laaketta... tai no ei nyt niin kauheaan mutta niin kauheaan etta A sai paivan naurut minun englanninkielen"taidostani" Ymmarsin taas kolme sanaa ihan toisin ku ne olis pitanu... Hehehehhe... naita kertoja mista kirjoitan pari lausetta paivakirjaan etta nauretaan sitten kolmen vuoden paasta. Mutta on taa hauskaa. Enka ma nyt pida itseani ihan englanninkielentaidottamana, mutta en mina sita edesta takaa ja pohojosesta puhu, mutta kukapa meista puhuu.
+
Olen taas innostunut tasta blogin kirjoittamisesta, kuten huomaatte. Lahinna johtuu siita etta valttelen tenttikirjallisuutta, ei pitaisi. Mutta valttelen silti... aloitin tenttikertaamisen viime sunnuntaina. Eilinen meni sairaaana, mutta tamankin aamupaivan juoksentelin ihan siella missa ei pitanyt. Tallaista tama elama aina valista on. Blogi on kuitenkin hyvaa ajanvietetta, ja saa kirjoittaa jotain suurella Aidinkiellellani. kuka niista sopimusoikeuden tenttikirjoista kuitenkaan valittaa...
Mutta tenttikirjojen jalkeen elaman suurimpia ongelmia... kuinka kauan talsia noita etelaisen naapurimme maita ja mantereita tenttien jalkeen... millon lahtea... milloin tulla Suomeen...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste englanti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste englanti. Näytä kaikki tekstit
torstai 30. huhtikuuta 2009
maanantai 16. maaliskuuta 2009
Valokuvamaanantai
Viikonloppu meni tallustellessa pääkaupungin katuja. Kaupunki on aina yhtä jännittävä ja the Tube (maanalainen) omaa vieläkin sitä jotain "omaa" Tapasin vanhaa ystävää Japanin ajoilta, ja tarina jatkui siitä mihin jäi eräänä heinäkuun päivänä vuonna 2006. Että oli hienoa, ei voi muuta sanoa. Kävelin pitkin hämärän Lontoon katuja, poikkesin kirjakaupoissa ja kävelin Thamesin etelärantaa. Söin take-away (pahaa) sushia ja join vihreää teetä, sain olla hetken osa sen sykkivän suurkaupungin elämää ennen paluuta pohjoiseen yliopistoelämään.
They’ve got a wall in China
It’s a thousand miles long
To keep out the foreigners they made it strong
And I’ve got a wall around me
That you can’t even see
It took a little time
To get next to me
Paul Simon – Something so right
Lontoo <3
Seuraavaa reissua odotellessa. Mutta ei sitä tiedä, ehkä jonain päivänä ei tarvitse lähteä enää. Ei sitä tiedä, minustakin voi tulla vanha.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)