Minä olen aina luullut, että minun kohdallani ei päde se suomalaisen "100metrin reviiri" sääntö, etten ole niin kylmä, ujo tai huumorintajuton (vaikka myönnän huumorintajuni olevan omanlaista) kuin jotkut suomalaiset. Mutta minä olen tottunut olemaan yksin, tiedättekö, ottamaan vastuuta omasta itsestäni, olen sellainen luonne, jolle ei ole vaikeaa olla yksin joskus. Kaipaan myös omaa rauhaa, jota tässä yliopiston asuntolamuodossa harvoin saa. En ole tottunut nk. mielistelemään muita (itseasiassa olen aina ollut äärimmäisen huono siinä hommassa, liekö äitiini tullut) ja vaikka välitän, mitä muut ajattelevat, en ehkä sitten kuitenkaan. Tai useimmiten joo, mutta joissain tapauksissa en.
No sitten tulee henkilö toisesta kulttuurista. Jolla on ilmiselvästi mielestäni (kuvittelen taas olevani hyväkin ihmistuntija) kamalan suuri halu mielyttää ihmisiä. Kukaan ei ole varmaan elämässäni kehunut minua niin paljon, muka kuinka älykäs jnejne minä olen. Ja siis eihän siinä, mukavaahan se on. MUTTA, tässä kohtaa minun suomalainen puoleni astuu kuvaan. Henkilö on siis naispuoleinen, mistään miesten iskemisyrityksistä ei ole kyse, ja huomaan että hän tekee tätä suurimmalle osalle ihmisistä, jopa puolitutuilleen. Mutta minä olen ilmeisesti ainoa, joka on kehittänyt tästä ongelman. Minä kyllä osaan käsitellä kohteliaisuuksia, mutta suhtaudun tähän henkilöön nykyään vähän niinkuin lapseen. Lapset on kivoja, mutta ne tarrautuvat yksilöt, "pölynimurit" kuten eräs ystäväni määritteli äitinsä kansan ihmiset, väsyttävät minua. Ihan sama onko ikää neljä vai 20v. Hän valittaa aika paljon, milloin kämppäkavereidensa ihanuudesta, milloin elämästään yleensä. Ja kukaan teistä tuskin voi kieltää, että valittelijat, jotka eivät tee asialle mitään väsyttävät. Tietyllainen nai'vius ja lapsenomaisuus (ja minä kun juuri pääsin kolmannelle vuosikymmenelleni ja ikäni alkaa 2. ja loppuu 0:llaan jotkut ajattelevat, mutta toivon että joku tajuaa mitä tarkoitan) mikä on tietysti ihan ok ja hyväksyttävää, nuoria kuin ollaan. Mutten tiedä miten sitä käsitellään enää.
Mutta en vain siis tiedä, onko tässä kyse suomalaisuudestani vai ko.henkilön kansalaisuudesta (ei jenkki ;D) Lopputulos on siis väsyttävä tapaus, mutta kun näyttää että kaikki muut hänestä pitävät, joten ehkä se on minun suomalainen jurouteni! :-D
Noh, sitten toisiin aiheisiin. Tällä viikolla oli Nippon Connectionin leffafestivaali. Nippon Connections on siis yliopiston japanese society. Joka ei (posiitivisesti yllättyneenä) keskity siihen sarjakuva/piirros nuorisokulttuuriin. Jota minä en Japanissa asumisenkaan jälkeen oikein nappaa, ainakaan sitä Eurooppaversiota. Olin tosiaan siellä keskiviikkona ja nyt perjantaina. Katsottiin naapurini totoroo ja Mononoke hime (princess of the beasts.. en keksi nyt suomenkielistä nimeä) Naapurini totoroo (tonari no totoro, my neighbour Totoro) on studio Ghiblin ja Hayako Miyazakin tuotantoa. Miyazaki on yksi Japanin piirroselokuvien mestareita, jonka elokuvat leviää täällä Euroopassakin. Lisätietoja Naapurini Totoro:sta.. tästä ihan hyviä muistojahan tuli mieleen ja tuntu hyvältä päästä puhumaan japania yhden Tomokon kanssa.
Perjantaina vuorossa oli tuo Mononoke hime, ja arvaan animee enemmän katsovat, tietävä mistä puhun. Minä en ollut koskaan kuullutkaan. Koitapa siinä sitten sellaiselle animefriikille joka vastaa puhelimeensa "moshimoshi" (eli haloo japaniksi), selittää, ettei se anime nyt ainakaan minun kaveriporukassani Japanissa aiheuttanut sellaisia sydämentykytyksiä, mitä se näyttää täällä Euroopassa aiheuttavan. Joka on myös Hayao Miyazakin ohjaama anime, japanilainen piirroselokuva. Tämä elokuva nk. räjäytti potin lännessä ja Miyazaki tuli tunnetuksi myös täällä suunnassa. Elokuva on tarina metsän hengistä ja ihmisistä, siitä miten ihmisten tulisi kunnioittaa luontoa ja ahneudesta seuraa vain pahaa.
Tässä on vielä kuva Naapurini Totoro-elokuvasta. Kuvassa tuo iso harmaa jötikkä on Totoro, eräänlainen henkihahmo, ystävällinen otus joka ystävystyy sitten noiden kahden pikkutytön kanssa (toinen tyttö on vanhemmat selässä)
Hyvää viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti