torstai 6. marraskuuta 2008

Äänioikeudesta.. pohdintoja opiskelun välttämiseksi.

Sain muuten yksi päivä postiluukusta ilmoituksen että "your application to be registered to vote has been received" ja siinä sivussa oli sitten liitteenä kirje äänestysrekisteristä vastaavalta taholta ja sitten ilmotus EU-vaaleissa äänestämisessä. Minut paremmin tuntevat, tietävät, että minä arvostan äänioikeuttani tosi korkealle. Ja siis, että ehkä paras asia täysi-ikäistymisessä mulle oli se, että minä saisin äänestää ihan oikeasti. Nykyisessä asuinmaassani olen oikeutettu äänestämään Skotlannin parlamentin (Holyrood Edinburghissa) ja Aberdeenin kunnallisvaaleissa sekä Suomen päässä tulen äänestämään presidenttiä ja eduskuntaa. Westminsterin parlamenttivaaleissa minulla ei ole äänioikeutta niinkauan kun en ole kansalainen, mutta sen hankkiminen nyt ei ole intresseissäni. Olen monesti sanonut että passini on varmaan kallisarvoisin omaisuus, joka minulla on. Tuollainen mitättömän näköinen paperivihkonen kertoo minulle täällä ulkomailla, missä minä kasvoin ja että mistä minä tulen. Meinasin kirjoittaa, mikä on osa minua. Mutta toisaalta, onhan Japanikin ja siellä kokemani asiat edelleenkin osa minua, kaikki ihmiset, joita olen tavannut ovat omalla tavallaan jättäneet jälkensä. Ne merkityksellisemmät ihmiset, huolimatta siitä, missä maailmankolkassa he ovat, ovat osa minua.
Äänioikeus kunnalisvaaleissakin minulla toistaiseksi on, mutta se jäi tällä kertaa käyttämättä sen ikävän tosiasian takia, että olen aika tuhottoman kaukana Lontoon suurlähetystöstämme, joka oli kunnallisvaaleissa ainoa äänestyspaikka. Varsinkin, kun sinne ei muuta asiaa ollut. Mutta se EU-vaali äänioikeuslappunen pisti mietityttämään. Äänestääkö suosiolla Suomessa... kun saisin kuitenkin sielläkin äänestää.. vai sitten täällä? Anti-Eu:maassa, jossa ihmiset eivät ole oikein vieläkään käsittäneet, että Iso-Britannia on todella osa EU:ta... ollaan julkisoikeuden luennolla käsiteltyä muutamaa hauskaakin oikeustapausta siitä, miten kärpäsestä on tehty härkänen täällä, kun manner-Eurooppa ja tämä saari tekevät asiat ihan periaatteesta erilailla. Moni asia, mitä Suomessa kerrotaan Iso-Britanniasta EU:n vastarannankiiskenä, on totta. Monet katkerat tappiot täällä on kärsitty kun Westminsterin ylistetty parlamentaarinen suvereenisuus on kapevoitunut EU tason lainsäädännön takia, mutta toisaalta tervetuloa Eurooppaan Iso-Britannia. Eräs ystäväni tosiaan ilmoitti minulle, kun mesosin hänelle miten eräs henkilö oli pitänyt passia kädessäni ja miettinyt "But Finland isn't in the EU, right?", ettei kyse ole Suomesta ja siitä tosiasiasta että jäsenenä ollaan oltu vuodesta 1995 vaan siitä, etteivät britit 36 vuotta sen jälkeen, kun parlamentti sääti European Communitie Act:in http://en.wikipedia.org/wiki/European_Communities_Act eli asetuksen, jolla säädettiin että EU- (tai siihen aikaan Euroopan yhteisöllä) llä on väliä Westminsterissä kinastellaan lainsäädännöstä, tajua sitä että enään ei eletä imperialistisessa Iso-Britanniassa (anteeksi lauserakenne tuossa edellisessä lauseessa se on kamala) . Minusta on oikeastaan aika huvittavaa, että kolmekymmentä vuotta myöhemmin asiasta kinastellaan kun eurooppanuorena tuokin on aika selvää pässinlihaa. Tiedän kyllä, olen ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen enkä oleta että kaikki olisivat, kunhan ajattelen ja kirjoitan.
Ajattelin kuitenkin, että ainakin vahvasti harkitsen äänestäväni Iso-Britannian MEP:pejä ensi kesällä, kunhan nyt vaan en ole sitten Suomessa jo kesälomaa viettämässä. Tai noh, tottapuhuakseni, on tuo kaavake jo täytetty. Minä kuitenkin asun ja opiskelen tässä maassa, ja siinä missä tulen varmasti äänestämään Skotlannin parlamenttivaaleissa, voin ihan hyvin äänestää europarlamenttiin henkilöä, joka uskoo sellaiseen Eurooppaan, johon minä oikeustieteenopiskelijana uskon.

Muuten Aberdeenissa kaikki menee hyvin, pitää vielä vähän availla noita kirjoja ja kertailla huomiseksi. Onneksi on perjantai. Totesin tänä aamuna herätessäni, ettei sillä oikeastaan ole väliä, onko maanantai vai torstaiaamu, jokainen arkiaamu on yhtä inhottava, mutta kummasti sitä herää tuossa Hillheadin opiskelija-asuntolakylä Yliopisto välillä Seaton parkissa.

Ei kommentteja: