Olen viettänyt illan kahlaten jenkkiproffan lisälukemista.. :D aww.. kuinka hän saikaan päähänsä tehdät OMAt hand-outit public law:hon... nyt meillä on kasapäin lukemista ja kun pitäisi jotain muutakin elämää omata... nyt olen kyllä (taas) kipeänä, joten niin.. muu elämäni kuluisi lähinnä läppärin ja facebookin parissa. Noh, skotlannin ilmasto (ilman ääriolosuhteita) tekee tehtävänsä, lämpimästä kylmään ja kylmästä lämpimään aka flunssa.
Mietin tässä illalla asetellessani Suomen valokuvia seinälle, että mitenköhän tässä käy. Mietin että ne ihmiset jotka pääsivät seinille (ja nekin jotka eivät päässeet valokuvien puutteessa), unohtavatkohan ne minut? Japanissa ollessani huomasin, että elämän eläminen kahdessa paikassa ei ole mahdollista. Mutta tuossa seinällä minulla nyt on parikymmentä valokuvaa muistutuksena hetkistä Introssa Kuopiossa, torilla ja siellä ja täällä. Mutta loppujen lopuksi ne ovat vain valokuvia, ihmiset kasvavat erisuuntiin ja minulle on muodostumassa oma pikku elämäni täällä Skotlannissa, Aberdeeniinissa. Ja ne ihmiset jotka katselevat minua nyt tuosta seinältä elävät omaa elämäänsä Suomessa (ja enkä puhu niistä tietyistä henkilöistä joihin minulla on puhelinyhteys melkein joka päivä) Sanotaan, että niiden ihmisten, joista välitti, merkityksen tajuaa vasta kuin heidät on menettänyt. Tarvitseeko minun menettää niitä ihmisiä, jotka kerran olivat osa elämääni Suomessa? Ja minullahan on elämä vieläkin Suomessa, tulen jouluksi "kotiin", mutta samalla tiedän, että siellä oli elämä ennen Skotlantia ja Skotlannissa, ehkä joskus tulee elämä Skotlannin jälkeen, aivan niinkuin oli elämä ennen Japania, Japanissa ja Japanin jälkeen. Mutta vaikka en olekaan maailman paras sähköpostien ja kirjeiden kirjoittaja, se ei silti tarkoita, ettenkö välittäisi ja ajattelisi. Monet niistä ihmisistä, jotka luulevat etten heitä muista, ovat puheissani useammin kuin luulevat. En vaan osaa ilmaista sitä oikein. Anteeksi.
Olen ollut Skotlannissa nyt kuukauden. Se ei ole pitkä aika eikä se ole lyhytkään aika. En voi sanoa oppineeni itsestäni mitään niin maailmankuvaa mullistavaa, kuten Japanisssa. Voin sanoa eläväni sitä unelmaa, joka minulla oli teinivuosinani. Voin sanoa, että joka päivä kun saavun keskiaikaiselle kampukselleni, olen äärettömän onnellinen siitä, että minulla oli rohkeutta tehdä tämä valinta. Vaikka palaisin ensi vuonna Suomeen, tietäisin, että ainakin tein valinnan lähteä. Ja elämää eletään nyt, ei huomenna. Vaikka minä aina joskus sen unohdan.
Eräs ystäväni kysyi minulta mitä luulen, miltä tuntuu mennä kotiin jouluksi. Minä vastasin, että tottakai se on mukava nähdä Ailia ja perhettä ja ystäviä. Tottakai on mukava saada vähän kunnon leipää ja oltermannia ja olla ajattelematta kurssikirjallisuutta, ainakin yhden pienen hetken ajan. Sanalla "koti" tarkoitetaan yleensä "paikkaa missä asutaan" tai sitten sitä suurta ja mysteeristä "henkistä kotia" Sitä minne kuulutaan. Muistan joskus vuosia sitten (siskoni sanoisi että kun minä sanon vuosia sitten, se tapahtui viime vuonna mutta tästä on pidempää) istuin entisen kotikaupunkini vanhalla hautausmaalla ja viereeni istahti mummo. En tuntenut tuota mummoa, mutta kuten monet teistä tietää. Mummot puhuvat (niinkuin minä) Mummo alkoi selittämään minulle, "minun mielestäni ihminen kuuluu sinne, pysyvästi ja ikuisesti henkisesti, missä syntyi" Ja sitten mummo jatkoi sepustustaan sodasta ja tuosta ja kolmannesta. Mietin mielessäni, että "puhuu väärälle ihmiselle" Minulle koti ei ole koskaan ollut konkreettinen paikka. Minut paremmin tuntevat tietävät ehkä syyt, mutta se nyt ei ole olennaista. Olen muuttanut useasti ja tottunut pakkaamaan tavarani. Silti täällä ollessani menen Suomeen "kotiin" koska minulle kodin muodostavat ennenkaikkea ihmiset. Olen kotonani siellä missä minua rakastetaan ja myös siellä missä elän. Minulla ei ollut Suomessa mitään, mikä olisi minuap pitänyt siellä. En näe syytä miksen voisi joskus tuntea tätä kaupunkia kodikseni, ehkä en, ehkä joskus. Mutta ainakin nyt meidän opiskelijakylämme alkaa tuntua kotoiselta. Sen mummon logiikan mukaan, minun pitäisi vieläkin olla sitten siinä kaupungissa missä kasvoin. Ja eihän siinä mitään pahaa ole, olen omalla tavallani aina ihaillut ihmisiä, jotka tuntevat kuuluvansa johonkin tiettyyn taloon, tietyllä kadulla ja tietyssä kunnassa. Minulle kuitenkin entinen kotikaupunkini on vain kaupunki muiden joukoissa, tietenkin siellä asuu minulle tärkeitä ihmisiä, mutta silti. täällä kun suomalaiset kysyvät mistä olen, ja vastaan että kehä kolmosen sisäpuolelta, sitten seuraava kysymys on aina että mistä kirjoitit. Kun vastaan että kauempaa, saan yleensä huomautuksen "no ethän sä sitten ole sieltä" Minä aina vastaan, että jos alkaisin selittämään mistä olen, se olisi paaaljon pidempi tarina joten ole onnellinen vaan vastauksen kanssa. Siellä missä asun sieltä tulen, siellä missä olen olen myös sieltä. Minulle koti on enemmänkin elämisen tunne, ja kun olen kotona tiedän sen.
maanantai 20. lokakuuta 2008
maanantaita.
Viikonloppu oli ja meni. taas.. eipä tuossa kummempaa... yhdet juhlat ja sitten ilta yhden ystävän kanssa benjerrys+valkkari linjalla. Sunnuntai meni lukiessa ja kirjastossa rikosoikeuden tapauksien parissa vain huomatakseni, että tänään maanantaina tutoriaalissa olin tehnyt ehkä sekavimmat muistiinpanot ikinä, sen siitä saa kun yrittää yhdistää englannin ja suomen. Blah.
Tällä viikolla ohjelmassa on TAIJA JA KAITSU! Eli rakkahin sysseni saapuu tänne Aberdeeniin maisemiin torstaina puoliltapäivin kun minä jumitan koulussa neljään luentojen ja tutoriaalien merkeissä. On ihana saada näyttää Taijalle ja Kaitsulle pieni pala tätä omaa elämääni, kyseessä on siis rakas isosiskoni ja sitten hänen avomiehensä jotka "joooeimehalutaespanjaan" tulevat tänne... luulen että tähän ilmastoon päästyään olisivat mielummin menneet Espanjaan.. Noh, ohjelmassa linnoja ja päivänretkiä Aberdeenin ulkopuolelle..: Inverness.. Stonehaven jnejne.. ja ehkä myös hieman shoppailua. he ovat täällä viisi yötä että lähtevät sitten tiistaina Dublinin kautta Suomeen. Diipadappadadaa... Mutta mikäs täällä ollessa.
Tänään sain yhden maailmanparhaimman kohteliasuuden yhdeltä kiinalaiselta joka luuli (kiitos suomalaisen kämppiksensä) sanovan mulle että minä olen kaunis, mutta sanoikin, että minulla on hyvät tissit. Yritin siinä sitten parhaani olla nauramatta, mutta eihän siitä mitään tullut kun vieressä istuva kaverini (skotti) nauroi kaksinkerroin. Siinä sitten yritin selittää Diolle, että Ei Dio, tuo ei ole paras tapa aloittaa keskustelua suomalaisen naisen kanssa. Blah, toivottavasti ei raukka loukkaantunut. Muttajoo.. sen kämppis on 25vee ja naimisissa... ja kaikki mun parikymppiset kaverit rakastaa sitä ku timo on "cool guy" Se on hauska ja mukava, mutta.. :D hei c'moon...
Noh, kaveri ainaki nauroi vedet silmissä. meinasin jo kirjottaa Dion finnish-muistikirjaan rakkaita terveisiä Timolle ,mutta en sitten kirjoittanut... :D olisin pistänyt Dion sanomaan jotain kamalaa Timolle..mutta en :D
Sain myös sovittua pankkitilin avaamiseen tarvittavan haastattelun... kahden viikon päähän :D nooh, ei mulla nyt sen kummemmin aikaa olisi ollutkaan. Kun, Taija ja Kai on täällä ja sitten... se hemmetin rikosoikeuden essee joka pitää palauttaa kahden viikonpäästä... Jaaa... tänään kirjastosta en sitten saanutkaan haluamaani kirjaa... joten taitaa halloweenit jäädä väliin (NIIn VARMAAN :D) olen saanut jo kutsun yliopiston suurimpiin pippaloihin ja olen niiin menossa.
Hei, mutta koska olen viimeaikoina huomannut, että tätä blogia todellakin lukevat jotkut... onnekkaat:D (meinasin nimittäin jo lopettaa blogin pitämisen kun tuli semmonen olo että miks kun ei tätä kukaan lue) Onko teillä juttuaiheita? Voisin valokuvata täältä jotain mitä tahtoisitte nähdä?
Tällä viikolla ohjelmassa on TAIJA JA KAITSU! Eli rakkahin sysseni saapuu tänne Aberdeeniin maisemiin torstaina puoliltapäivin kun minä jumitan koulussa neljään luentojen ja tutoriaalien merkeissä. On ihana saada näyttää Taijalle ja Kaitsulle pieni pala tätä omaa elämääni, kyseessä on siis rakas isosiskoni ja sitten hänen avomiehensä jotka "joooeimehalutaespanjaan" tulevat tänne... luulen että tähän ilmastoon päästyään olisivat mielummin menneet Espanjaan.. Noh, ohjelmassa linnoja ja päivänretkiä Aberdeenin ulkopuolelle..: Inverness.. Stonehaven jnejne.. ja ehkä myös hieman shoppailua. he ovat täällä viisi yötä että lähtevät sitten tiistaina Dublinin kautta Suomeen. Diipadappadadaa... Mutta mikäs täällä ollessa.
Tänään sain yhden maailmanparhaimman kohteliasuuden yhdeltä kiinalaiselta joka luuli (kiitos suomalaisen kämppiksensä) sanovan mulle että minä olen kaunis, mutta sanoikin, että minulla on hyvät tissit. Yritin siinä sitten parhaani olla nauramatta, mutta eihän siitä mitään tullut kun vieressä istuva kaverini (skotti) nauroi kaksinkerroin. Siinä sitten yritin selittää Diolle, että Ei Dio, tuo ei ole paras tapa aloittaa keskustelua suomalaisen naisen kanssa. Blah, toivottavasti ei raukka loukkaantunut. Muttajoo.. sen kämppis on 25vee ja naimisissa... ja kaikki mun parikymppiset kaverit rakastaa sitä ku timo on "cool guy" Se on hauska ja mukava, mutta.. :D hei c'moon...
Noh, kaveri ainaki nauroi vedet silmissä. meinasin jo kirjottaa Dion finnish-muistikirjaan rakkaita terveisiä Timolle ,mutta en sitten kirjoittanut... :D olisin pistänyt Dion sanomaan jotain kamalaa Timolle..mutta en :D
Sain myös sovittua pankkitilin avaamiseen tarvittavan haastattelun... kahden viikon päähän :D nooh, ei mulla nyt sen kummemmin aikaa olisi ollutkaan. Kun, Taija ja Kai on täällä ja sitten... se hemmetin rikosoikeuden essee joka pitää palauttaa kahden viikonpäästä... Jaaa... tänään kirjastosta en sitten saanutkaan haluamaani kirjaa... joten taitaa halloweenit jäädä väliin (NIIn VARMAAN :D) olen saanut jo kutsun yliopiston suurimpiin pippaloihin ja olen niiin menossa.
Hei, mutta koska olen viimeaikoina huomannut, että tätä blogia todellakin lukevat jotkut... onnekkaat:D (meinasin nimittäin jo lopettaa blogin pitämisen kun tuli semmonen olo että miks kun ei tätä kukaan lue) Onko teillä juttuaiheita? Voisin valokuvata täältä jotain mitä tahtoisitte nähdä?
sunnuntai 12. lokakuuta 2008
sunnuntaihöpinää
Ei tullut sitten mentyä sinne ceilidh-tanssiin, vaan päädyin kaveriporukalla take away-kiinalaisen ääreen katsomaan maailman brittiläisintä leffaa, Austin Powerssin jotain versiota (ei voi enää muistaa mitä) Ja mistä tietää, että on ollut täällä jo hetken, kun itseasiassa elokuva ja sen tökerö huumori huvitti minua (minut hyvin tuntevat ihmiset tietää, etten ikikuunapäivänä alkaisi katsomaan tuollaista leffaa Suomessa) Unohdin eilen ladata ne kuvat kun kirjoittelin blogia ennen nukkumaan menoa. Tänään kuvailin yliopistolla kun lahjakkaana kilttinä yliopistolla oli riuhtomassa laitoksen kirjaston ulko-ovea yhdeltätoista, tunti heräämisen jälkeen kunnes tajusin että kirjastohan avautuu vasta yhdeltä. Lähdin sitten kaupunkiin ostamaan kosmetiikkaa (ja arvatkaa onnistuiko minun "ostan meikkivoiteen ja ruokaa" suunnitelmani) Noh, ruokaa ostin ja vähän muutakin (argh...) mutta tuli tarpeeseen jos näin totta puhutaan, niinku ripsiväri on hyvä vaihtaa välistä jnejne. Sitten tulin kotiin enkä saanut luettua paljon kukkakaaliakaan ollakseni rehellinen. Alkaa pikkuhiljaa ahdistamaan tuo public law:n tiiliskivikirja, ja se tosiasia että jenkkiproffan selityksestä on mulle hankala tehdä muistiinpanoja (ja niin on kuulema natiiveillekin, mutten oo ihan varma sanovatko ne sen vaan kohteliaisuudesta) no ei sillä, hänen aksentissa ei oo mitään vikaa, mutta... siis kun hän puhuu ja puhuu menee eteenpäin ku shinkasen luotijuna eikä loppua näy. Ja siihen tarvittaisiin läppäri. Mutta viideltä lähdin sitten tuonne kampukselle taas missä on kans opiskelija-asuntoloita. Tapasin Cn, Ln ja Bn siellä ja suunnitelmissa oli lähteä rannalle kävelee.. mutta päädyttiinki siihen että ku ei päästy tekee "hill rollingia" golfradalle (oli kiinni) jonka läpi oltas kävelty rannalle että mentiinki kiinalaiseen hakemaan ruokoo.. puhuttiin niin kovaa että ystävällinen pikkumummero anto meille prawn crackersseja ilmatteeks :D ilmeisesti "im sooo freaking hungry" puheemme tehosi. Sen jälkeen C:lle, jonka luona katsottiin Austin Powers-leffa... kaikessa friikkeydessään oikein viihdyttävä ja naurettiin ja puhuttiin ja naurettiin. nämä ihmiset on kyllä niiin huippua. L ja C on Englannista B skotlantilainen (joka ei syö haggista) Pidettiin valokuvaussessioita ja naurettiin koko ens viikon edestä. Tulin kotia kymmenen jälkeen ja luin huomisen rikoksen alueen läpi: onneks huomenna on vaan 3h koulua (yks rikoksen luento ja kaks tuntia ranskaa) Että ennätän lukea, ennen illan international societyn bileitä keskustassa :-) Nyt näitä kuvia sitten teille.
Tunnisteet:
aberdeen,
opiskelijaelämää,
sunnuntaina,
yliopistolla
turkkilaisia, tanssia, nobelisteja ja sadetta
Hehee, vihdoin suostuu yle areena näyttämään mulle uutisia. Mä katselen aina sillon tällön puoli ysin uutiset verkosta. nyt katselen tota pätkää missä selitetään Ahtisaaren nobelinrauhan palkinnosta.. Täytyy sanoa, että vedenkestävästä sinisestä meinas melkein tulla punanen demari sekunnin ajaksi, kunnes muistin että Ahtisaari kuitenkin palkittiin diplomaattiuransa johdosta, eikä ehkä sen puoluekirjan takia. Täytyy kyllä sanoa, että oli taas yksi niistä hetkistä jolloin oikein sydämestä vihlaisi. olin niin kamalan ylpeä ollessani suomalainen ja siitä, että kerrankin yksi noinkin merkitsevä palkinto tuli Suomeen.Nobelin rauhanpalkinto,Nobel peace prize. Ja joo, jätetään Kosovosta keskustelu toiseen kertaan jookosta? Itse arvostan Ahtisaaren työtä diplomaattina ja rauhanrakentajana. Suurlähettiläänä, YKn edustajana Namibiassa, Suomen presidenttinä ja valtion virkamiehenä. Hän oli osaltaan mukana Namibian itsenäistymisessä, Kosovon kriisin ratkaisussa, Aceh:in rauhassa, Kosovon itsenäistymisessä.Kolmen vuosikymmenen työ oli jo aikakin palkita, ja korkeimmalla mahdollisella palkinnolla, jota diplomaatille voi antaa.
Täällä Aberdeeniissa on taas ollut hyvin vaihderikasta aikaa. Toinen kouluviikko jäi pakettiin luentoineen ja ensimmäinen tutoriaalikin oli. Tykkään luennoista, pitäisi vaan lukea enemmän, ,mutta toisaalta musta tuntuu että oikkarina tässä laitoksessa ei ehkä koskaan lue tarpeeksi, ainakin jos kysyy armaalta jenkki dr.Jenkinssiltä.
Perjantai-iltana kävin yksissä flat partyissa, tuolla Hillheadin Westendissä eli New Carnegie courtissa jossa ihmiset maksaa muistaakseni jonku £120 viikkovuokraa tj. Menin yhden espanjalaisen Iiriksen kanssa päädyin hengailemaan random-turkkilaisten kanssa, rekisteröimään yhden Dubailaisen facebookiin ja maistelemaan jotain ranskalaista perunalaatikkoa ja syömään nutellacreppejä. Laitan tähän liitteeksi pari kuvaa ko.illasta, turkkilaisia tanssimassa ja brasilialaisen kilttimiehen sekä turkkilaisen kikkarapään. Päädyin keskuskelemaan kazakstanilaisten maisteriopiskelijoiden kanssa Helsingistä (mä oon aika varma sen keskustelun perusteella ettei ne tiennyt missä Suomi on) Päädyin taas väläyttelemään blondijuttujani Dubaista (hävetti) ja kysymään onko insuliinipumppi mp3-soitin (ihan niinku en olis nähny niitä aikaisemmin) Mutta kaikenkaikkiaan perjantai-ilta oli hyvin onnistunut. Nyt lauantaina nukuin pitkään, oli mun vuoro siivota, joten yritin siistiä vähän (ihan niinku noita lattioita voi mikään enään pelastaa) luin, menin laitoksen kirjastoon yhden bulgaarin kanssa. Juoksin random-oikeustapauksien perässä kaksi tuntia. Puhuin kovaa "quiet area"lla, jossa ei siis saa puhua ollenkaan. Sain tehtyä tehtävän jonka dead line on 24pvä. Kävelin bulgaarin kanssa sinne ja tänne etsien kahvilaa (ei muuten löydy lauantaina Old Aberdeenista) käytiin Sparissa, sitten mentiin bulgaarin asunnolle juomaan teetä. Tämä bulgaari on Tsvetomira,eräs oikeustieteilijä jolla (oli) mahtava tukka. Jonka me sitten leikattiin. Facebooksista löytyy todisteita jos kiinnostaa. Tapasin Tsvetomiran poikaystävän, päätin ettei ihmisten kannattas edes yrittää kertoa mulle lempinimiään kun mokaan kuitenkin niitten kanssa. Siis Tsvetomiran poikaystävä (oikein decent guy from London) tottelee nimeä Alistair. Huomenna on sunnuntai, suunnitelmissa skotlantilaista ceilidh-tanssia ja sitten käyn keskustassa ruokakaupassa etsimässä jotain s-y-ö-t-ä-v-ä-ä. Ja ostamassa meikkejä. As if i had the money.
Mutta toivottovasti teillä on kaikki hyvin. Täällä ei ole vielä talvitakille käyttöä, onko siellä?
Täällä Aberdeeniissa on taas ollut hyvin vaihderikasta aikaa. Toinen kouluviikko jäi pakettiin luentoineen ja ensimmäinen tutoriaalikin oli. Tykkään luennoista, pitäisi vaan lukea enemmän, ,mutta toisaalta musta tuntuu että oikkarina tässä laitoksessa ei ehkä koskaan lue tarpeeksi, ainakin jos kysyy armaalta jenkki dr.Jenkinssiltä.
Perjantai-iltana kävin yksissä flat partyissa, tuolla Hillheadin Westendissä eli New Carnegie courtissa jossa ihmiset maksaa muistaakseni jonku £120 viikkovuokraa tj. Menin yhden espanjalaisen Iiriksen kanssa päädyin hengailemaan random-turkkilaisten kanssa, rekisteröimään yhden Dubailaisen facebookiin ja maistelemaan jotain ranskalaista perunalaatikkoa ja syömään nutellacreppejä. Laitan tähän liitteeksi pari kuvaa ko.illasta, turkkilaisia tanssimassa ja brasilialaisen kilttimiehen sekä turkkilaisen kikkarapään. Päädyin keskuskelemaan kazakstanilaisten maisteriopiskelijoiden kanssa Helsingistä (mä oon aika varma sen keskustelun perusteella ettei ne tiennyt missä Suomi on) Päädyin taas väläyttelemään blondijuttujani Dubaista (hävetti) ja kysymään onko insuliinipumppi mp3-soitin (ihan niinku en olis nähny niitä aikaisemmin) Mutta kaikenkaikkiaan perjantai-ilta oli hyvin onnistunut. Nyt lauantaina nukuin pitkään, oli mun vuoro siivota, joten yritin siistiä vähän (ihan niinku noita lattioita voi mikään enään pelastaa) luin, menin laitoksen kirjastoon yhden bulgaarin kanssa. Juoksin random-oikeustapauksien perässä kaksi tuntia. Puhuin kovaa "quiet area"lla, jossa ei siis saa puhua ollenkaan. Sain tehtyä tehtävän jonka dead line on 24pvä. Kävelin bulgaarin kanssa sinne ja tänne etsien kahvilaa (ei muuten löydy lauantaina Old Aberdeenista) käytiin Sparissa, sitten mentiin bulgaarin asunnolle juomaan teetä. Tämä bulgaari on Tsvetomira,eräs oikeustieteilijä jolla (oli) mahtava tukka. Jonka me sitten leikattiin. Facebooksista löytyy todisteita jos kiinnostaa. Tapasin Tsvetomiran poikaystävän, päätin ettei ihmisten kannattas edes yrittää kertoa mulle lempinimiään kun mokaan kuitenkin niitten kanssa. Siis Tsvetomiran poikaystävä (oikein decent guy from London) tottelee nimeä Alistair. Huomenna on sunnuntai, suunnitelmissa skotlantilaista ceilidh-tanssia ja sitten käyn keskustassa ruokakaupassa etsimässä jotain s-y-ö-t-ä-v-ä-ä. Ja ostamassa meikkejä. As if i had the money.
Mutta toivottovasti teillä on kaikki hyvin. Täällä ei ole vielä talvitakille käyttöä, onko siellä?
maanantai 6. lokakuuta 2008
Rakastan läppäriäni
tänään olotila vaihteli täydellisesti toivottomuudesta flunssan aiheuttamasta pahasta olosta ihanaan kevyeeseen pumpulioloon mitä nyt kirja "introduction to roman law" voi meissä kaikissa, erityisesti oikeustieteen opiskelijoissa herättää. Makoilen nyt sängyssäni, ja olen vakaasti päättänyt että illat juuri ennen nukkumaanmenoa alan rauhoittamaan itselleni (ja blogin kirjoittamiselle) ainakin niin kauan kuin jaksan/viitsin. Luojan kiitos kannettavista tietokoneista. Ihana on olla peiton alla vilttikorvissa ja kuitenkin istua, läppäri surraa sylissä ja kirjoittaa näppäimistöllä jossa on ääää ja öööööö.
Tänään maanantaina oli ihan normaalipäivä, opintotuki (kiitos kela!) kirjaostoksia, pettymyksiä kirjoista ja pari luentoa. Ranskakin alkoi, siellä oli yksi tyttö, jonka tunnistin ulkonäön ja erityisesti aksentin perusteella suomalaiseksi, ja sattuipa se tyttö olemaan pieksänmäeltä kotoisin (kaikki tiet vievät savoon) nauroin sille tytölle, että ootasvaan sekka niin me ollaan jotain kaukasta kautta sukulaisia. Mutta ranska on toooooosi helppoa, mutta tiedän että se seuraava taso olisi kuitenkin vähän liian vaikeaa, en ole siis vielä oikein pystynyt päättämään otanko helpon vai vaikean tien (minulla nyt kuitenkin kun on nuo neljä muuta oikeustieteen laitoksen kurssia kaverina, ja yksi kevyt kurssi ei varmasti tekisi pahaa :D) meinasin mennä tänään tanssimaan skotlantilaista ceilidh tanssia, mutta en mennyt. olin kipeä. Lounasta söin yhden tutun kanssa, ihmettelin stoviesseja (meat stuff) otan teille joskus kuvan, mitä James ihan pokkana veti naamaansa. O_o Minä pitäydyin minun (majoneesittomassa) sämpylässäni ja sorruin vain yhteen Kitkat-suklaapatukkaan koko päivänä. Ja istuin kahvilla puolalaisen Evan kanssa ja yritin ottaa osaa hänen kahvituskaansa "british coffee is rubbish, absolutely rubbish" Muistelin iskää, kuinka hän ottaa aina presidenttiä Venäjälle mennessään ;P (vaikka venäjä ja puola nyt eivät tietenkään ole samat maat, mutta ehkä kahvi samankaltaista? en tiedä? en edes juo presidenttiä enkä kahvia täälläkään)
Huomenna on ohjelmassa international societyn matka comitteen tapaaminen ja sitten torstaina ajattelin alkaa pelastamaan maailmaa liittymällä amnesty internationalin jäseneksi. Mutta tiedä sitten. ja no, ehkä näin flunssan lähdettyä olisi raahauduttava myös uimaan. tekosyitä ei enää juuri ole.
olen alkanut katsomaan yleltä puoli yhdeksän uutiset verkosta. jotta tietäisin miten siellä suunnalla menee, kaipaan vähän televisiota mutta en kuitenkaan (Greyn anatomiaa saa netistäkin...) Haluaisin kamalasti päästä nopeasti jyvälle tämän maan politiikasta ja vaalijutuista, mutta vielä ei ole paljoa auennut vaikka sanomalehdet pyrin lukemaan joka päivä. Onneksi mulla on tuo public law kurssi, mikä näyttää paljolti olevan politiikkaa sivuava kurssi. Ainakin kovasti ihmettelemme Ruotsin perustuslakia ja miten nyt kamalan hirveästi voi olla mahdollista, että joku hullu maa nimeää perustuslaissaan oikeuden sellaiseen täysin turhanpäiväiseen asiaan kuin koulutus :D Nojoo.
Minä olin jo viime viikolla valmis hyppämään kaivoon tän sään takia, mutta nyt tällä viikolla näyttääkin siltä että villakangastalvitakilleni ei ihan vielä ole käyttöä. Lämpötilat pyörii tossa 15 asteessa. Mutta jos Taija sanoo että saan mahdutettua viisi eri juttua samaan lauseeseen kun puhun, niin tämän maan sää vaihtuu raekuurosta pilvien kautta aurinkoon tunnissa. Ennalta arvaamatonta. hauskuutin yksi päivä yhtä skotlantilaista kun kysyin josko viime yönä oli joku myrsky kun olin herännyt sateenropimaan... no arvatkaa oliko?
Tänään maanantaina oli ihan normaalipäivä, opintotuki (kiitos kela!) kirjaostoksia, pettymyksiä kirjoista ja pari luentoa. Ranskakin alkoi, siellä oli yksi tyttö, jonka tunnistin ulkonäön ja erityisesti aksentin perusteella suomalaiseksi, ja sattuipa se tyttö olemaan pieksänmäeltä kotoisin (kaikki tiet vievät savoon) nauroin sille tytölle, että ootasvaan sekka niin me ollaan jotain kaukasta kautta sukulaisia. Mutta ranska on toooooosi helppoa, mutta tiedän että se seuraava taso olisi kuitenkin vähän liian vaikeaa, en ole siis vielä oikein pystynyt päättämään otanko helpon vai vaikean tien (minulla nyt kuitenkin kun on nuo neljä muuta oikeustieteen laitoksen kurssia kaverina, ja yksi kevyt kurssi ei varmasti tekisi pahaa :D) meinasin mennä tänään tanssimaan skotlantilaista ceilidh tanssia, mutta en mennyt. olin kipeä. Lounasta söin yhden tutun kanssa, ihmettelin stoviesseja (meat stuff) otan teille joskus kuvan, mitä James ihan pokkana veti naamaansa. O_o Minä pitäydyin minun (majoneesittomassa) sämpylässäni ja sorruin vain yhteen Kitkat-suklaapatukkaan koko päivänä. Ja istuin kahvilla puolalaisen Evan kanssa ja yritin ottaa osaa hänen kahvituskaansa "british coffee is rubbish, absolutely rubbish" Muistelin iskää, kuinka hän ottaa aina presidenttiä Venäjälle mennessään ;P (vaikka venäjä ja puola nyt eivät tietenkään ole samat maat, mutta ehkä kahvi samankaltaista? en tiedä? en edes juo presidenttiä enkä kahvia täälläkään)
Huomenna on ohjelmassa international societyn matka comitteen tapaaminen ja sitten torstaina ajattelin alkaa pelastamaan maailmaa liittymällä amnesty internationalin jäseneksi. Mutta tiedä sitten. ja no, ehkä näin flunssan lähdettyä olisi raahauduttava myös uimaan. tekosyitä ei enää juuri ole.
olen alkanut katsomaan yleltä puoli yhdeksän uutiset verkosta. jotta tietäisin miten siellä suunnalla menee, kaipaan vähän televisiota mutta en kuitenkaan (Greyn anatomiaa saa netistäkin...) Haluaisin kamalasti päästä nopeasti jyvälle tämän maan politiikasta ja vaalijutuista, mutta vielä ei ole paljoa auennut vaikka sanomalehdet pyrin lukemaan joka päivä. Onneksi mulla on tuo public law kurssi, mikä näyttää paljolti olevan politiikkaa sivuava kurssi. Ainakin kovasti ihmettelemme Ruotsin perustuslakia ja miten nyt kamalan hirveästi voi olla mahdollista, että joku hullu maa nimeää perustuslaissaan oikeuden sellaiseen täysin turhanpäiväiseen asiaan kuin koulutus :D Nojoo.
Minä olin jo viime viikolla valmis hyppämään kaivoon tän sään takia, mutta nyt tällä viikolla näyttääkin siltä että villakangastalvitakilleni ei ihan vielä ole käyttöä. Lämpötilat pyörii tossa 15 asteessa. Mutta jos Taija sanoo että saan mahdutettua viisi eri juttua samaan lauseeseen kun puhun, niin tämän maan sää vaihtuu raekuurosta pilvien kautta aurinkoon tunnissa. Ennalta arvaamatonta. hauskuutin yksi päivä yhtä skotlantilaista kun kysyin josko viime yönä oli joku myrsky kun olin herännyt sateenropimaan... no arvatkaa oliko?
lemsip on ystävämme....
Koska kello on kohta yksi ja olen viimeisen kaksi tuntia yrittänyt saada unta ette (vieläkään) tule saamaan syvällistä pohdintaa Skotlannista tai sen kulttuurista. Ette oikeustieteestä ettekä kyllä mistään mitä herra Milliband nyt ehkä kenties ajattelee (ei kiinnosta just nyt!) Viikonloppuna ei tullut tehtyä yhtikäs mitään koska sain tämän "freshers flu"n sitten astetta isompana ja ahdistavampana. Täällä yleensä porukan bailauskyky katkeaa ekan viikon (freshers week) jälkeen freshers flu:hun eli siihen että elimistö sanoo ei kiitos. Minä olin ihan kamalan vahingonilonen että ku mä nyt en ainakaan saa mitään flunssaa... ja sanonko minkä marjat. Oon koko päivän vetäny Lemsip nimistä "finrexiä" jossa pussissa tosin oli 1g paracetamolia ja suositus päiväannokseksi oli maks. 4g.. whee... ja te varmaan tiedätte miten koukuttavia noi kuumat juotavat on. Olin vaan järkyttynyt tosta 4grammasta (en siis tosiaankaan oo juonu sitä noin paljo, kaks pussia koko päivänä) koska se vähän niinku vaikuttaa maksaan.. mutta tiedä sitten.. ehkä näil on erilaiset maksat... tai jotain. Ja nojoo, kertokaahan (mikäli joku oikeasti lukee tätä blogia) mistä te haluaisitte kuulla, ette varmaan lemsipistä ja flunssastani...jos lupaan teille aina yksi tai kaksi asiapitoista entryä kuukausittain, olisiko se hyvä?
Eilen kävin sentään shoppailemassa. Ostin takin, villapaidan ja sitten vähän sitä ja tätä, rahaa paloi taas ihan kivasti (mutta ei läheskään niin paljoa kun luulette) ottaen huomioon tilanteeni että sitä rahaa ei ennen huomista ole. Eiku tätä päivää! Opintotukiiii! On se muuten kumma, että kela makselee ne maksupäivää seuraavana pankkipäivänä eli tänään tai huomenna :D eikä perjantaina, en oikein tajua. vaikka joo, eihän opintotuki nyt ihan palkkaan verrattavissa ole. Mutta silti! Argh.. No mutta voi tätä ilon päivää, nyt voikin lähteä ostamaan kunnon ruokaa Morrisonista ja jännätä saako alle viiden euron pikku kanafilepakettia mistä EI löydy luun palasia (amerikkalaisesta kämppiksestä se oli ihan okei et 4 puntaa eli 4.8 euroa maksaneeesta kanafilepaketis oli luunpalasia vaik muille jakaa...) Ja voi mennä otästamaan jotain muutakin.. ehkä hiustenkuivaajan,ja mikä tärkeintä, nyt vihdoin... kaksi viikkoa maassa oltuani alkaa pitämään jonku näköstä budjettia viikkomenoista.
Aw..i feel so crappy. Ranskalaiset ystäväni saivat minut ylipuhuttua laitoksne kirjastoon iltapäivällä, onneksi menin niin en mee ens torstain tutoriaaliin ihan tyhjin käsin. Mutta ehkä olisi siltikin kannattanut piiloutua vaan kiltisti peiton alle. Mulla on tänään varmaan koskenut kaikkialle, minne voi koskea. ja kun makasin tossa meidän käytävällä tytöt tuli tökkimään ja ottamaan selvää olinko viel hengis. Lupasin ehkä mennä huomenna tai siis tänään GP:lle, eli lääkärille. Muttakun... mä en vaan jaksa... en oo vielä saanu edes pankkitiliä avattua. mutta positiivista on että olen saanut luettua tänä viikonloppuna, en paljoa... aivan liian vähän mutta kuitenkin parempi sekin kun mitään. Säät täällä on ollut... nooo sadetta ja tuulta... tänään oli ihana sää ja tottakai meikä oon kipeenä. yritetään kämppisten kans selvittää onko meidän norjattarel ja sit yhdel Johanil suhde (se on kans norjasta) vai onko noi norjalaiset muuten vaan niin sisäänlämpiävää porukkaa ;-) Ranskalainen Eva epäilee et on. Mutta norjalaisemme ei kerro. Mutta kyllä se siitä vielä. Rakastan muuten ranskalaisia jotka yrittää selvittää mulle (ei engl.natiiville) huonolla englannilla juridista tekstiä, meillä oli hieman ymmärtämisongelmia kirjastolla meidän pari tuntisen session aikana. Mutta ranskan kieli.. alkaa taas huomenna <3.
Huomenna olisi kaksi luentoa... 11-12 rikosoikeus ja sitte 13-14 ranskan aloitus... täytyy yrittää vielä metsästää viimeiset kirjat... toivon löytäväni scottish legal systems kirjan second-hand -kirjana, ja sit uudet ranskankirjat, mut ne saan tol opintotuella. Ja rahaa jääpi vielä elämiseenkin :) Diipadappadaaa.
mutta nyt... yritän saada unta... vaikka selällään nukkuminen ja hengittäminen ei juuri nyt tällä hetkellä onnistu samaan aikaan...
Eilen kävin sentään shoppailemassa. Ostin takin, villapaidan ja sitten vähän sitä ja tätä, rahaa paloi taas ihan kivasti (mutta ei läheskään niin paljoa kun luulette) ottaen huomioon tilanteeni että sitä rahaa ei ennen huomista ole. Eiku tätä päivää! Opintotukiiii! On se muuten kumma, että kela makselee ne maksupäivää seuraavana pankkipäivänä eli tänään tai huomenna :D eikä perjantaina, en oikein tajua. vaikka joo, eihän opintotuki nyt ihan palkkaan verrattavissa ole. Mutta silti! Argh.. No mutta voi tätä ilon päivää, nyt voikin lähteä ostamaan kunnon ruokaa Morrisonista ja jännätä saako alle viiden euron pikku kanafilepakettia mistä EI löydy luun palasia (amerikkalaisesta kämppiksestä se oli ihan okei et 4 puntaa eli 4.8 euroa maksaneeesta kanafilepaketis oli luunpalasia vaik muille jakaa...) Ja voi mennä otästamaan jotain muutakin.. ehkä hiustenkuivaajan,ja mikä tärkeintä, nyt vihdoin... kaksi viikkoa maassa oltuani alkaa pitämään jonku näköstä budjettia viikkomenoista.
Aw..i feel so crappy. Ranskalaiset ystäväni saivat minut ylipuhuttua laitoksne kirjastoon iltapäivällä, onneksi menin niin en mee ens torstain tutoriaaliin ihan tyhjin käsin. Mutta ehkä olisi siltikin kannattanut piiloutua vaan kiltisti peiton alle. Mulla on tänään varmaan koskenut kaikkialle, minne voi koskea. ja kun makasin tossa meidän käytävällä tytöt tuli tökkimään ja ottamaan selvää olinko viel hengis. Lupasin ehkä mennä huomenna tai siis tänään GP:lle, eli lääkärille. Muttakun... mä en vaan jaksa... en oo vielä saanu edes pankkitiliä avattua. mutta positiivista on että olen saanut luettua tänä viikonloppuna, en paljoa... aivan liian vähän mutta kuitenkin parempi sekin kun mitään. Säät täällä on ollut... nooo sadetta ja tuulta... tänään oli ihana sää ja tottakai meikä oon kipeenä. yritetään kämppisten kans selvittää onko meidän norjattarel ja sit yhdel Johanil suhde (se on kans norjasta) vai onko noi norjalaiset muuten vaan niin sisäänlämpiävää porukkaa ;-) Ranskalainen Eva epäilee et on. Mutta norjalaisemme ei kerro. Mutta kyllä se siitä vielä. Rakastan muuten ranskalaisia jotka yrittää selvittää mulle (ei engl.natiiville) huonolla englannilla juridista tekstiä, meillä oli hieman ymmärtämisongelmia kirjastolla meidän pari tuntisen session aikana. Mutta ranskan kieli.. alkaa taas huomenna <3.
Huomenna olisi kaksi luentoa... 11-12 rikosoikeus ja sitte 13-14 ranskan aloitus... täytyy yrittää vielä metsästää viimeiset kirjat... toivon löytäväni scottish legal systems kirjan second-hand -kirjana, ja sit uudet ranskankirjat, mut ne saan tol opintotuella. Ja rahaa jääpi vielä elämiseenkin :) Diipadappadaaa.
mutta nyt... yritän saada unta... vaikka selällään nukkuminen ja hengittäminen ei juuri nyt tällä hetkellä onnistu samaan aikaan...
maanantai 29. syyskuuta 2008
Luentojaaa..
No päivän ensimmäinen luento on takana, rikosoikeus alkoi tänään. ja oli muuten samalla päivän viimeinen sana. Täällä on siis massaluennot ja tutoriaalit käytössä. Eli meillä on jokaisella kurssilla noin 200 ihmisen massaluento ja sen lisäksi viikottaiset pienryhmätutoriaalit missä joko vanhempi phd-tason opiskelija tai laitoksen henkilökuntaan kuuluvu proffa vetää sellasen tunnin, jossa käydään läpi tehtäviä mitkä pitää palauttaa tutoriaaleihin. Ja sitten keskustellaan ja muuta. En ole vielä ollut yhdessäkään joten en voi teille en tarkempaa selostusta antaa.
Luennot meillä on vaan 55 minsan mittaisia, ja niitä tosiaan ei ole mulla ku 17h viikossa, mutta tosin 15 tän yliopiston kreditin kurssin suorittaminen tarkottaa kuulema noin 9-10tunnin työskentelyä. Tosin tossa kymmenessä tunnissa on jo luennot mukana, joten tiedä sitten. Työmäärää on hankala vielä arvioida, Eva tosin tossa vieressä valitteli että ku nyt on loma loppu ja työ alkaa. Haha, kyllä ne ranskalaiset tiedetään. Eva on nyt siis mun ranskalainen kämppikseni, ellen ole jo kertonut. Hauska tyttö.
Ajattelin kertoa hieman ihmisistä joita olen tähän mennessä tavannut ja jutellut enemmänki ku kerran ja ehkä jopa hengannut heidän kanssa
Noh, kämppäkaverit.. nauroin Evalle ku puhuttiin siitä miten sen on ollu vaikeeta ymmärtää mun aksenttia että "ota tai jätä, sun vaan täytyy elää sen kanssa!" tytöistä taisin kertoa viime entryssä, kylppärimme on sotkuinen ja tytöillä on ongelma vessanroskisten kanssa (joita meillä ei siis ole eikä tule jos amerikkalaiselta kysytään... whooooah... no onhan meitä kuitenkin viittä eri kansallisuutta tässä kämpässä, joten sopu sijaa antaa.. autas vaa armias ku joku viel hankkii englantilaisen poikaystävän tänne xD haha...)
Noh aloitetaan saksalaisista, olen ihan in love saksalaisiin. oon tavannut niitä kaikkialla. Yks tyttö (jonka oon tavannut vaan kerran) luuli mua jopa skotlantilaiseks aksentin perusteella, osoittaa kyllä miten vähän sillä tytöllä oli aksenttituntemusta xD
Christina, lakiopiskelija etelä-saksasta (osaan kyllä sanoa sen yliopiston nimen mut en ees yritä kirjoittaa) mukava, rauhallinen tyttö. sillä on aina kamala ikävä sen hammaslääkäri-poikakaveria (en oo viel uskaltanu kysyy et miten vanha se on! :D ku Christina on ehkä 20)
Julius, toinen saksalainen sellanen blondi pitkä lyhyttukkanen saksanpoeka. kuvitelkaa semmonen 30-luvun natsi filmi joka ylistää arjalaisutta ja siihen sit semmonen blondi,pitkä poika juoksemaan jossain lenkkipolulla sellanen 70-lukulaiset lenkkikledjut päällä=JULIUS. No eii, oikeesti se on tosi hauska, osaa vitsailla hyvin englanniksi ja mikä parasta, SILLÄ ON SAKSALAISEN AKSENTTI!! :D Joka kuulostaa siltä jos laittas mun isän puhuu saksaa.
Dominic, yllä mainittujen kaveri. Pitkä, lyhyttukkanen, en oo viel paljoo hengannu sen kanssa mutta vaikuttaa kivalta. Ylläri, oikkari sekin.
Zilia, noooh, se on se Unkarin lahja maailmalle (tiesittekste muuten et noin .... lahja maailmalle ei sanota englanniks ja musta se on tyhmää, ajattelin lanseerata oman sanonnan!) Oikkari (herää kysymys enks mä hengaa kenenkään muun kans) punatukkanen tyttö joka on Hollannin kautta päätynyt Belgian ulkomaalaisrekisteriin heiluttelemaan vihreää ulkomaalaiskorttia 80-luvulta joka hyväksytään baareissa enemmän kun minun SUOMALAINEN HENKILÖKORTTINI. Zilia on tosi mukava, se on täällä koko vuoden joten eiköhä sen kanssa ehdi hengata. On melkein aina porukassa mukana ku liikun kämppäkavereiden kanssa
Aurore (ranska!) ja vaikka toi nimi näyttää helpolta on se kuitenkin täysin epä-äännettävin ikuna. Kun siihen tulee se ranskan kielen äänne ja meidän suussa Auroresta tulee Ööööröööörrrrrr, joten mä vaan kutsun sitä "A"ksi Se on oikkari, ja mun täytyy sanoa että erityisesti mä rakastan näiden meidän ranskattarien ääntämisiä ja englannin kielen taitoa (JA SiTten VAlitetaaN Minun akseNTista :D) No eiii, mukava tyttö ku mikä.
Steijn (arvatkaa kui kaua kirjotin tota nimeä) mä luulin eka et se oli Sten as Sten in Swedish, mut sit se kertoki et yleensä kaikki kirjottaa sen nimen Stanina. joten mä aloin kutsuu sitä Stanleyksi. Se opiskelee jotain bioteknologiayadaydayadaata. On jouluun asti täällä vaihdossa. Ollaan tyttöjen kans haukuttu sitä ku se ainaki sanoo ettei se soita sen tyttöystävälle joka on Itävallassa ku kerran viikkoon (tiedä sit miten paljo se tyttöystävä soittaa sille) Meidän kämpän vakiona on tarjota teetä keskellä yötä randomihmisille, Steijn oli yksi heistä :D thats why i know him.
Dominic, Invernessin lahja Aberdeeniin maustettuna pakistanilaisittain. Sen ja Nikin kans meil on meidän oma french society tosiaan. En tosin muista et kuka oli kukin. Tapasin Domin ja Nikin (vaihtari Honkkareista) chaplancyn(yliopiston ekumeenisen keskuksen) international studentsien variety nightissä ((ah, äikän opettajani rakastaisi tuota lausetta) Niki on semmonen sulonen pikku aasialaistyttönen jota näky tsiljoonasti Japanissa. Olin vähä yllättyny ku kuulin et se olikin HongKongista. Mutta Sandelle vaa terkkui, et nyt mä tunnen toisenkin Honkkarin :)
Charlotte, on facebook tuttavuuteni. Ollaan otettu perinteeksi vielä sunnuntai-ilta leffan ja Cadburysin suklaan ääressä, eilen oli vuorossa Sense and sensibility by Jane Austen ja mieletöntä kinastelua onko Hugh Grant nyt komee vai ei.
Charlotten kautta tutustuin Lauraan ja Rebeccaan. Laura on Lancashiresta (spelling?)Englannin puolelta ja opiskelee maantiedettä! (Eli melkein humanisti!) Se vaikutti tosi semmoselta rempseältä ja menevältä tytteliltä. Mennään Charlotten, Lauran ja sit Beckyn kans ens lauantaina shoppailee kaupungille! (need some shoes, winterjacket etc!) Becky, eli Rebecca "icanteachyousomuchbaaaadenglish" Edinburghin läheltä opiskelee luokanopettajaksi. Se kuuntelee raskaampaa musiikkia (ja halus kamalasti tietää mikä chav tai ned on suomeks (http://en.wikipedia.org/wiki/Chav) ööö... :D mä kun on niin verbaalisesti lahjakaski.
Sitten on vielä Afia... kanadalainen rakkauden perässä Aberdeeniin tullu fellow law-dudette.
ja niiiin... en jaksakaankertoa teille kaikkea... ja en ole yhtään varma että olettekohan te edes oikeesti kiinnostuneita.
Mutta saarella kaikki hyvin ja kohta international societyyn avajaistapaamisen! yaaaay... ehkä änkeän johonkin komiteaan. Ehkä en, ja ehkä sitten flat partyihin Hillhead "ghettoon"
Loppuun vielä suosikkisitaattini by master charlotte eilen illalla
"cholocate has no calories as long as we eat it in a dark room"
Luennot meillä on vaan 55 minsan mittaisia, ja niitä tosiaan ei ole mulla ku 17h viikossa, mutta tosin 15 tän yliopiston kreditin kurssin suorittaminen tarkottaa kuulema noin 9-10tunnin työskentelyä. Tosin tossa kymmenessä tunnissa on jo luennot mukana, joten tiedä sitten. Työmäärää on hankala vielä arvioida, Eva tosin tossa vieressä valitteli että ku nyt on loma loppu ja työ alkaa. Haha, kyllä ne ranskalaiset tiedetään. Eva on nyt siis mun ranskalainen kämppikseni, ellen ole jo kertonut. Hauska tyttö.
Ajattelin kertoa hieman ihmisistä joita olen tähän mennessä tavannut ja jutellut enemmänki ku kerran ja ehkä jopa hengannut heidän kanssa
Noh, kämppäkaverit.. nauroin Evalle ku puhuttiin siitä miten sen on ollu vaikeeta ymmärtää mun aksenttia että "ota tai jätä, sun vaan täytyy elää sen kanssa!" tytöistä taisin kertoa viime entryssä, kylppärimme on sotkuinen ja tytöillä on ongelma vessanroskisten kanssa (joita meillä ei siis ole eikä tule jos amerikkalaiselta kysytään... whooooah... no onhan meitä kuitenkin viittä eri kansallisuutta tässä kämpässä, joten sopu sijaa antaa.. autas vaa armias ku joku viel hankkii englantilaisen poikaystävän tänne xD haha...)
Noh aloitetaan saksalaisista, olen ihan in love saksalaisiin. oon tavannut niitä kaikkialla. Yks tyttö (jonka oon tavannut vaan kerran) luuli mua jopa skotlantilaiseks aksentin perusteella, osoittaa kyllä miten vähän sillä tytöllä oli aksenttituntemusta xD
Christina, lakiopiskelija etelä-saksasta (osaan kyllä sanoa sen yliopiston nimen mut en ees yritä kirjoittaa) mukava, rauhallinen tyttö. sillä on aina kamala ikävä sen hammaslääkäri-poikakaveria (en oo viel uskaltanu kysyy et miten vanha se on! :D ku Christina on ehkä 20)
Julius, toinen saksalainen sellanen blondi pitkä lyhyttukkanen saksanpoeka. kuvitelkaa semmonen 30-luvun natsi filmi joka ylistää arjalaisutta ja siihen sit semmonen blondi,pitkä poika juoksemaan jossain lenkkipolulla sellanen 70-lukulaiset lenkkikledjut päällä=JULIUS. No eii, oikeesti se on tosi hauska, osaa vitsailla hyvin englanniksi ja mikä parasta, SILLÄ ON SAKSALAISEN AKSENTTI!! :D Joka kuulostaa siltä jos laittas mun isän puhuu saksaa.
Dominic, yllä mainittujen kaveri. Pitkä, lyhyttukkanen, en oo viel paljoo hengannu sen kanssa mutta vaikuttaa kivalta. Ylläri, oikkari sekin.
Zilia, noooh, se on se Unkarin lahja maailmalle (tiesittekste muuten et noin .... lahja maailmalle ei sanota englanniks ja musta se on tyhmää, ajattelin lanseerata oman sanonnan!) Oikkari (herää kysymys enks mä hengaa kenenkään muun kans) punatukkanen tyttö joka on Hollannin kautta päätynyt Belgian ulkomaalaisrekisteriin heiluttelemaan vihreää ulkomaalaiskorttia 80-luvulta joka hyväksytään baareissa enemmän kun minun SUOMALAINEN HENKILÖKORTTINI. Zilia on tosi mukava, se on täällä koko vuoden joten eiköhä sen kanssa ehdi hengata. On melkein aina porukassa mukana ku liikun kämppäkavereiden kanssa
Aurore (ranska!) ja vaikka toi nimi näyttää helpolta on se kuitenkin täysin epä-äännettävin ikuna. Kun siihen tulee se ranskan kielen äänne ja meidän suussa Auroresta tulee Ööööröööörrrrrr, joten mä vaan kutsun sitä "A"ksi Se on oikkari, ja mun täytyy sanoa että erityisesti mä rakastan näiden meidän ranskattarien ääntämisiä ja englannin kielen taitoa (JA SiTten VAlitetaaN Minun akseNTista :D) No eiii, mukava tyttö ku mikä.
Steijn (arvatkaa kui kaua kirjotin tota nimeä) mä luulin eka et se oli Sten as Sten in Swedish, mut sit se kertoki et yleensä kaikki kirjottaa sen nimen Stanina. joten mä aloin kutsuu sitä Stanleyksi. Se opiskelee jotain bioteknologiayadaydayadaata. On jouluun asti täällä vaihdossa. Ollaan tyttöjen kans haukuttu sitä ku se ainaki sanoo ettei se soita sen tyttöystävälle joka on Itävallassa ku kerran viikkoon (tiedä sit miten paljo se tyttöystävä soittaa sille) Meidän kämpän vakiona on tarjota teetä keskellä yötä randomihmisille, Steijn oli yksi heistä :D thats why i know him.
Dominic, Invernessin lahja Aberdeeniin maustettuna pakistanilaisittain. Sen ja Nikin kans meil on meidän oma french society tosiaan. En tosin muista et kuka oli kukin. Tapasin Domin ja Nikin (vaihtari Honkkareista) chaplancyn(yliopiston ekumeenisen keskuksen) international studentsien variety nightissä ((ah, äikän opettajani rakastaisi tuota lausetta) Niki on semmonen sulonen pikku aasialaistyttönen jota näky tsiljoonasti Japanissa. Olin vähä yllättyny ku kuulin et se olikin HongKongista. Mutta Sandelle vaa terkkui, et nyt mä tunnen toisenkin Honkkarin :)
Charlotte, on facebook tuttavuuteni. Ollaan otettu perinteeksi vielä sunnuntai-ilta leffan ja Cadburysin suklaan ääressä, eilen oli vuorossa Sense and sensibility by Jane Austen ja mieletöntä kinastelua onko Hugh Grant nyt komee vai ei.
Charlotten kautta tutustuin Lauraan ja Rebeccaan. Laura on Lancashiresta (spelling?)Englannin puolelta ja opiskelee maantiedettä! (Eli melkein humanisti!) Se vaikutti tosi semmoselta rempseältä ja menevältä tytteliltä. Mennään Charlotten, Lauran ja sit Beckyn kans ens lauantaina shoppailee kaupungille! (need some shoes, winterjacket etc!) Becky, eli Rebecca "icanteachyousomuchbaaaadenglish" Edinburghin läheltä opiskelee luokanopettajaksi. Se kuuntelee raskaampaa musiikkia (ja halus kamalasti tietää mikä chav tai ned on suomeks (http://en.wikipedia.org/wiki/Chav) ööö... :D mä kun on niin verbaalisesti lahjakaski.
Sitten on vielä Afia... kanadalainen rakkauden perässä Aberdeeniin tullu fellow law-dudette.
ja niiiin... en jaksakaankertoa teille kaikkea... ja en ole yhtään varma että olettekohan te edes oikeesti kiinnostuneita.
Mutta saarella kaikki hyvin ja kohta international societyyn avajaistapaamisen! yaaaay... ehkä änkeän johonkin komiteaan. Ehkä en, ja ehkä sitten flat partyihin Hillhead "ghettoon"
Loppuun vielä suosikkisitaattini by master charlotte eilen illalla
"cholocate has no calories as long as we eat it in a dark room"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)